Sairaalatyömaa ei jätä tilaa virheille – siksi tietomalleja hyödynnetään nyt OYSin työmaalla entistä tehokkaammin

Sairaalatyömaa on erityispiirteiltään ja kokoluokaltaan ympäristö, joka ei jätä tilaa virheille. Yksikin puuttuva liitos, venttiili tai putkiosa voi pysäyttää koko asennusketjun. Aikataulut venyvät, kustannukset kasvavat ja työmaan arki vaikeutuu. Siksi tietomalleja hyödynnetäänkin Oulun yliopistollisen sairaalan C‑rakennuksessa nyt uudella tavalla talotekniikan hankinnasta ja tuotannonsuunnittelusta.

Sairaalan rakentaminen on jopa kokeneelle rakentajalle poikkeuksellinen vaativa toimintaympäristö. Yhteen projektikokonaisuuteen kietoutuvat useat tilatyypit, monimutkainen talotekniikka ja tiukat viranomaisvaatimukset.

Suunnitteluprosessien tulee edetä hallitusti niin, että ratkaisut saadaan lukittua suunnitelmallisesti aikataulussa. Myöhemmin tehtävät muutokset ovat usein kalliita ja hankalia sekä usein mahdottomia toteuttaa ilman, että sairaalan toiminta häiriintyy.

Tietomallintaminen on tällaisessa ympäristössä itsestäänselvyys ja tietomalleja onkin hyödynnetty OYS‑hankkeessa laajasti jo varhaisista vaiheista lähtien esimerkiksi aikataulutuksen ja erilaisten asennusten tukena.

Jotta malli todella palvelisi hankintaa ja tuotantoa, sen on kuitenkin sisällettävä luotettavaa, yksilöitävää ja yhtenäisesti jäsenneltyä tietoa.

NCC:n talotekniikkapäällikkö Jaakko Kestin mukaan mallien varsinainen tietosisältö ja sen tasalaatuisuus ovat kuitenkin tuottaneet myös OYSilla haasteita.

Esimerkiksi nyt jo valmistuneen F-rakennuksen asennusten osalta geometrinen tarkkuus oli hyvällä tasolla, ja mallit toimivat asennuksissa suunnitelmien mukaisesti, mutta data ei ollut täysin luotettavaa ja vertailukelpoista.

Jo pidempään projektilla ja Jaakon tiimissä työskennellyt LVI-työnjohtaja Jonne Maunu antaa konkreettisen esimerkin projektihankinnasta.

’’Materiaalimerkinnät, tunnistetiedot ja järjestelmäjaot eivät olleet koneellisesti hyödynnettävässä muodossa ja kun mallista yritettiin muodostaa hankinnan tai tuotannon tarvitsemia listoja, lopputulos ei ollut luotettava,’’ Jonne kuvailee.

Sama ilmiö kummitteli kustannuslaskennassa.

Projektilla talotekniikan kustannuslaskennan parissa työskentelevä Nazhad Akam kuvaa, miten mallista sai kyllä käsityksen kokonaisuudesta, mutta ei vielä suoraan käyttökelpoista dataa.

’’Kustannuslaskennassa virhemarginaali oli vielä siedettävä, mutta hankinnassa ja varsinkin työmaalla yksikin väärä tai puutteellinen tieto voi kuitenkin aiheuttaa kalliin ongelman,’’ Akam toteaa.

Kokonaisuus oli hallussa, yksityiskohdat eivät

Rakennustöiden edetessä käynnissä olevaan C‑vaiheeseen päätettiin ongelmaan tarttua systemaattisesti.

Projektilla suunnittelua ohjaa jo valmiiksi avoimen rakentamisen periaate, jossa pohjapiirustukset lukitaan vaiheittain: ensin kiinteät rakenteet, sitten puolikiinteät ja lopuksi muuntuvat tilat. Tällä tavoin talotekniikan rajapinnat pystytään ratkaisemaan ja muutoksia hallitsemaan ajoissa.

Rinnalla kulkee Target Value Design (TVD) ‑prosessi, jossa suunnittelua, hankintaa ja toteutusta kehitetään yhtenä kokonaisuutena.

’’Esimerkiksi toimittajat otetaan mukaan varhaisessa vaiheessa, ja suunnitelmia jalostetaan todellisilla tuotteilla, ei ainoastaan esimerkeillä. Samalla tietomallia päivitetään jatkuvasti vastaamaan sitä, mitä oikeasti aiotaan rakentaa,’’ Kesti kertoo.

Yhtälöstä kuitenkin uupui vielä yksi keskeinen asia: yhteinen kieli tiedolle.

Vähemmän arvailua, enemmän ennakointia

Ratkaiseva muutos oli lopulta vakioidun TATE‑koodiston ja rakenteisen tietosisällön käyttöönotto tietomalleissa.

Käytännössä tämä on tarkoittanut yksinkertaista mutta vaativaa periaatepäätöstä: kaikki tieto on luokiteltava oikein samaan paikkaan ja samassa muodossa.

’’Kun komponentit luokitellaan yhtenäisesti ja tiedot kirjattiin systemaattisesti samoihin kenttiin, mallista tulee koneellisesti hyödynnettävä. Asennuskorkeudet, järjestelmätieto ja materiaalitiedot löytyvät nyt luotettavasti ilman, että tietoa täytyy käsin muokata käyttökelpoiseksi,’’ Kesti kertaa.

Käytännön tasolla muutokset ovat korostuneet esimerkiksi työn suunnittelussa.

Jos esimerkiksi työjärjestys oli hahmotettu aiemmin pitkälti kokemuksen ja piirustusten perusteella, tarjoaa tietomalli siihen nyt konkreettisen työkalun.

’’Tietomallista voidaan ottaa esiin laajan kokonaisuuden sisältä vaikkapa yksi alue kerrallaan ja hahmottaa koko rakennettavan alueen työvaiheet käytännössä: mitä täytyy tehdä, mitä materiaaleja tarvitaan ja missä järjestyksessä,’’ Maunu kuvailee.

Se tekee laajassa ja pitkäkestoisessa hankkeessa näkymättömästäkin näkyvää.

Sama tieto palvelee vielä vuosien päästä

Kun tietoon voi aidosti luottaa, myös tekemisen tapa muuttuu.

OYSilla kustannuslaskenta nopeutui, kun määrät ja muutosten vaikutukset saatiin suoraan mallista.

Hankinnassa tilauslistat ja kotiinkutsut pystytään nyt kohdistamaan oikeaan paikkaan ja ajankohtaan.

Tuotannossa asennusjärjestyksiä voidaan suunnitella tietoisemmin, lohkottaa työtä ja ennakoida tulevia työvaiheita.

Tietomallia on aloitettu nopeasti hyödyntämään myös aikataulujen ja toteuman seurannan apuna. Työmaan päivittäisessä arjessa tämä tarkoittaa vähemmän yllätyksiä, vähemmän virheitä ja sujuvampaa tekemistä.

Hyödyt eivät pääty rakennuksen valmistumiseen. Kun tietomalli vastaa toteutusta ja sisältää oikeat laite‑ ja tuotetiedot, siitä tulee arvokas työkalu myös ylläpitovaiheessa.

’’Huoltotilanteessa mallista voidaan päätellä ongelman sijainti ja syy jo etukäteen. Oikeat varaosat, työkalut ja menetelmät voidaan määrittää ennen kuin kukaan lähtee avaamaan rakenteita. Tämä vähentää varsinaisten katselmuksien ja huoltokäyntien tarvetta ja auttaa sujuvoittamaan tarvittavia muutostöitä tilojen ollessa käytössä ilman, että sairaalan toiminta häiriintyy,’’ Kesti kuvaa.

Tulevaisuudessa malli voi toimia digitaalisena kaksosena, jossa huolto-ohjeet, dokumentaatio ja jopa videot ovat saatavilla suoraan mallin kautta.