Kun kaikki nojaavat samaan tietoon, päätöksenteko nopeutuu ja yllätykset vähenevät. Ari Törrönen ja Veikko Tupakka kertovat nyt, miten analytiikka ja tekoäly ovat muuttamassa myös NCC:n tapaa hyödyntää dataa – ja miksi perusasiat on silti hallittava ensin.
Miten tehdä parempia päätöksiä ajassa, jossa projektit ovat monimutkaisia, tieto hajanaista ja muutokset nopeita?
Vastausta tähän kysymykseen on NCC:llä lähdetty ratkomaan datanhallinnan ja analytiikan systemaattisen kehittämisen ja hyödyntämisen kautta – rakentamisen monimutkaisessa toimintaympäristössä suurin haaste kun ei useinkaan ole datan määrä, vaan tiedon hyödyntäminen päätöksenteon tukena oikea‑aikaisesti.
Siksi kehitystyössä on pyritty siihen, että tieto syntyy osana normaalia tekemistä, on yhtenäisesti määriteltyä ja helposti hyödynnettävissä roolista rippumatta.
”Ymmärrys datan merkityksestä syntyy parhaiten tekemisen kautta ja erityisesti silloin, kun ihmiset ovat itse mukana kokoamassa ja hyödyntämässä tietoa,” tiivistävät Ari Törrönen ja Veikko Tupakka.
Ari ja Veikko toimivat NCC:llä kehityspäällikköinä ja vastaavat esimerkiksi analytiikan ja tekoälyn hyödyntämisestä ja kehittämisestä.
He tietävät, miten pienikin virhe lähtötiedoissa voi moninkertaistaa lopputuloksen – siksi standardit ja johdonmukaisuus ovat tässä ajassa erityisen kriittisiä.
Dataohjautuvuus osaksi arjen tekemistä
Ajanmukaisten toimintatapojen ja dataohjautuvan ajattelutavan jalkauttaminen on vaatinut paluuta perusasioiden äärelle: ymmärryksen lisäämistä datan laadusta, analytiikasta ja olemassa olevien ratkaisujen hyödyntämisestä.
Olemassa olevaa tietoa ja ratkaisuja Ari ja Veikko ovat tuoneet paremmin esille esimerkiksi yhteisessä Dataa ja Kahvia ‑webinaarisarjassaan, jossa NCC:n raportoinnin mahdollisuuksiin ja ajankohtaisiin kehityssuuntiin on perehdytty rennossa aamukahvitunnelmassa.
Webinaareissa moderni analytiikka on onnistuttu tuomaan lähemmäksi käyttäjää avaamalla perusasiat konkreettisesti ja ymmärrettävästi.
Perusasiat on oltava mahdollisimman monella hallussa, sillä Veikon ja Arin mukaan analytiikan kehittyessä kiihtyvällä tahdilla on keskeistä siirtyä pelkästä tulosten tarkastelusta syvempään ymmärrykseen siitä, miten luvut syntyvät.
”Tekoäly arkipäiväistyy entisestään. Saatamme tulevaisuudessa siirtyä kohti keskusteluohjattuja ratkaisuja, joissa raportteja ei enää selata vaan niiltä kysytään suoraan vastauksia,” Veikko sanoo.
(Kuvassa vasemmalta oikealle) Ari Törrönen ja Veikko Tupakka tekevät NCC:llä töitä sen eteen, että data ja analytiikka eivät jäisi raporttien taakse, vaan tieto syntyisi osana normaalia tekemistä, olisi yhtenäisesti määriteltyä ja helposti hyödynnettävissä roolista rippumatta.
Laatu korvaa määrän
Kriittisimpänä kehityskohtana Ari ja Veikko nostavat esiin datan laadun merkityksen tunnistamisen osana lopullista raporttia
”Lopullinen raportti on meren pinnan yläpuolelle horisonttiin hahmottuva jäävuoren huippu – ainoastaan pieni osa kokonaisuutta,” Ari kuvailee.
Laadukas analytiikka ei synny raporttinäkymässä, vaan paljon aikaisemmin osana datan keruuta ja yhteisesti määriteltyjä rakenteita.
Laatuun vaikuttavat usein yksinkertaiset mutta huomaamattomat virheet esimerkiksi Excelissä, jota moni yhä rakennusalalla hyvin laajasti käyttää.
”Kun tietoa siirretään manuaalisesti esimerkiksi Excelistä toiseen järjestelmään, voi sattua petollisia virheitä. Siksi suosimme NCC:llä nykyään mahdollisimman suoria järjestelmien välisiä rajapintoja – koneellisesti luettava tieto on yleensä luotettavampaa,” Ari kertoo
Yhteinen tilannekuva vähentää yllätyksiä
Miltä yhtenäisesti määritelty tieto sitten näyttää projektin arjessa?
”Se mahdollistaa projektien arjessa sujuvan päätöksenteon samaan dataan nojaten roolista riippumatta, ilman erillisiä tulkintoja tai manuaalista raportointia,” Veikko tiivistää.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että projektien talous-, aikataulu- ja resurssitieto on vertailukelpoista hankkeesta toiseen ja käytettävissä silloin, kun päätöksiä tehdään – ei vasta jälkikäteen.
Rakennusalalla raportointi on painottunut aiemmin siihen, mitä on jo tapahtunut, ja poikkeamat huomataan usein vasta jälkikäteen. Tietoa joudutaan kokoamaan erikseen ohjausryhmille ja päätöksentekoa varten, mikä vie aikaa ja lisää manuaalisen työn sekä virheiden riskiä.
Nyt poikkeamat tunnistetaan ajoissa ja niihin voidaan reagoida ennen kuin ne realisoituvat lisäkustannuksina tai aikatauluviiveinä.
”Esimerkiksi hankinnassa ja toimialajohdossa pystytään hyödyntämään samaa ajantasaista tietoa, mikä vähentää yllätyksiä ja tukee ennakoivaa päätöksentekoa esimerkiksi kumppanivalinnoissa,” Ari kertoo.
Reaktiivisesta raportoinnista ennakoivaan ohjaukseen
Tekoäly ja analytiikka mahdollistavat myös ennakoivan näkymän kysyntään, resursointiin ja riskeihin. Siksi asenteet, jotka omaksutaan nyt, määrittävät sen, kuinka hyvin ala pystyy vastaamaan seuraaviin suhdannevaihteluihin.
”Ilman asennemuutosta näitä työkaluja ei uskalleta ottaa arjen päätöksenteon tueksi. Siksi NCC:llä on tavoitteena dataohjattu arki, jossa tieto tukee jokaista roolia. Lopulta tämä näkyy asiakkaillemme parempana laatuna, tehokkuutena ja kestävänä arvonluontina.”
Tulevaisuudessa Ari ja Veikko haluaisivat nähdä systemaattinen datan ja analytiikan hyödyntämisen konkretisoituvan rakennusalalla tasaisempana tekemisenä. Ei äärimmäisiä huippuja eikä pohjakosketuksia, vaan suunnitelmallisempaa tekemistä.
Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä tasapainottamaan tekemistä tai ennakoimaan muutoksia.
”Toimijat, jotka nyt oppivat hyödyntämään dataa tuotannon suunnittelussa, hankinnoissa ja aikataulutuksessa, pystyvät välttämään pahimmat piikit ja notkahdukset,” he kuvailevat.
Omissa webinaareissaan Ari ja Veikko painottavat niin ikään realistista ymmärrystä tekoälystä ja sen kehityksestä: se ei tee päätöksiä ihmisen puolesta, mutta voi merkittävästi nopeuttaa tiedon löytämistä ja käsittelyä.
Lue lisää aiheesta: näin digitaaliset teknologiat muuttavat rakentamista