Toimitilojen vuokraus on monen tekijän summa – mutta yksi on ylitse muiden

Globaalitalouden haasteet ja inflaatio ovat asettaneet nostopaineita niin rakentamisen kuin palveluiden hinnoille. Viime vuodet ovat tuoneet esiin myös trendin, joka on pistänyt miettimään työympäristön muutosta ja toimitilojen tarpeita.

– Koska hybridityö on tullut jäädäkseen, puheenaiheeksi on noussut valinta toimiston ja etätyön välillä. Kehitys on johtanut siihen, että yrityksissä ollaan valmiita muutoksiin tiivistämällä toimitilojen neliömäärää jopa 30–60 prosentilla, myyntijohtaja Uku Jaatinen kertoo.

Trendikkäälle Vallilan Konepajan alueelle on suunnitteilla näyttävä toimitilojen ja asuntojen hybridikohde Axelsberg.

1. Miksi tehdä etätöitä, kun voi mennä toimistolle?

Kiinteistökehittäjille muutos tarjoaa mahdollisuuksia. Nyt jos koskaan kiinnostavat toimitilat, jotka suunnitellaan palvelemaan yrityksen ydintoimintoja sekä tulkitsemaan omaa yrityskulttuuria.

– Neliömäärien pienenemisen ohella vuokralaisia kiinnostaa tuttuun tapaan sijainti. Se tarkoittaa helppoa saavutettavuutta ja hyviä liikenneyhteyksiä niin julkisen liikenteen, autoilun kuin kevyen liikenteen näkökulmasta, Jaatinen sanoo.

– Vuokralaisia kiinnostaa myös se, että toimitilat vastaavat kysymykseen, miksi lähteä toimistolle. Toimitilojen tulee tarjota vaihtoehtoja erilaisiin työskentelytarpeisiin sekä toimintaympäristö, joka tekee arjesta sujuvaa.

2. Vanhasta uudeksi vai kokonaan uuteen?

Kun yritys on miettimässä toimitilojen tulevaisuutta, muutostilanteessa harkinnassa voivat olla joko vanhojen tilojen muokkaus uusiin tarpeisiin tai panostaminen täysin uusiin toimitiloihin.

– Kun lähdemme päivittämään vanhaa, kaikki korjaustyöt tehdään nykyajan taloteknisten vaatimusten mukaisesti, kuten Kulma 21, joka toteutetaan BREEAM-ympäristöluokituksen uusimpien kriteerien mukaiselle Excellent-tasolle ja vieläpä ensimmäisenä korjaushankkeena Suomessa, Jaatinen kertoo.

– Uusi voi kuitenkin olla kustannustehokkaampi vaihtoehto. Kaikki uudiskohteemme toteutetaan niin ikään kestävän kehityksen ja aina vähintään BREEAM Excellent -tason mukaisesti.

Ensi keväänä Ruoholahteen valmistuva We Land tavoittelee BREEAM-ympäristösertifikaatin korkeinta Outstanding-tasoa ensimmäisenä Suomessa.

3. Kaiken takana on yksi lähtökohta, mutta mikä?

Niin toimitilojen rakentamisessa kuin niiden vuokraamisessa nousee yksi asia ylitse muiden. Vuokralainen on kaiken lähtökohta.

– Me emme rakenna mitään itsellemme eli emme toteuta uusia kohteita ilman vuokralaista. Emme esittele vain tarjolla olevia valmiita toimitiloja, vaan lähdemme yhdessä suunnittelemaan ja kehittämään juuri vuokralaisen tarpeisiin sopivia tiloja, Jaatinen korostaa.

– Parasta työssä on parhaan ratkaisun löytäminen. On muistettava, että jokainen yritys ja jokainen yrityskulttuuri on uniikki. Siksi jokainen yritys ansaitsee juuri itselleen sopivat tilat.

4. Miten olla askeleen edellä ja tunnistaa trendit?

Vaikka Jaatisen tiimi tekee töitä toimitilojen vuokraamiseksi, kyse on myös myyntityöstä. Työn rooli on muuttunut vuosien varrella niin sanotun perusmyyjän tekemisestä ratkaisukeskeiseksi sparraajaksi ja kumppanuudeksi asiakkaan kanssa.

– Meillä tulee olla kokemusta, asiantuntemusta ja näkemystä toimialasta, toimitiloista, asiakkaan tarpeista, toiveista ja kiinteistökehittämisen aikatauluista sekä taitoa kysyä oikeita kysymyksiä ja olla valmiita haastamaankin asiakas omalla asiantuntemuksellamme, Jaatinen kuvailee.

– Merkittävä asia on myös sen ymmärrys, mihin markkinat ja trendit ovat menossa. Tästä kertoo mm. teettämämme tutkimus ”Työn uudet kasvot”, joka julkaistiin syyskuussa 2022. Pysymällä askeleen edellä, pystymme vastaamaan niihin tarpeisiin, joita työelämän muutos tulevaisuudessa edellyttää.

Keilaniemeen suunnitteilla olevan BEAMin työntekijät pääsevät kuivin jaloin metrosta hissillä työpaikalleen. Korkeaan hybriditaloon on tulossa myös asuntoja.

5. Miten vuokralainen hurmataan ja tilat löydetään?

Jaatinen työskentelee myyntitiiminsä kanssa tiiviisti markkinoinnin kanssa. Yhteistyöllä on tärkeä ja iso rooli asiakaspolun eri vaiheissa.

– Yhdessä ideoidaan ja sparraillaan, miten tavoittaa potentiaaliset asiakkaat, miltä näytämme ja miltä kuulostamme, minkälaista fiilistä herätämme. Myynti ottaa koppia markkinoinnin tuottamista liideistä ja kontaktoi asiakkaita. Vastaavasti markkinointi miettii parhaat tavat saavuttaa myynnin asettamat kohderyhmät ja valitsee kanavat, joita käytetään, markkinointipäällikkö Marjo Totro sanoo.

– Erityisen hienoja ovat hetket, joissa asiakas on täysin myyty nähtyään yhdessä tekemämme esityksen jostain kohteesta. Konseptimme on hioutunut toimivaksi ja tiedämme, miten hurmata asiakkaamme.

6. Miten lujitetaan luottamusta asiakkaiden kanssa?

NCC:n toimintaan kuuluu tehdä se, mitä on luvattu. Tätä tutkitaan asiakastyytyväisyystutkimuksin, joita tehdään kolme kertaa kunkin projektin ja jokaisen asiakasmatkan aikana.

– Soitamme ja selvitämme, olemmeko pitäneet sanamme suunnittelusta rakentamiseen sekä toimitilojen valmistumiseen ja arkivaiheeseen asti. Jos on tarvetta reagoida, pystymme toimimaan nopeasti.

– Saamamme palaute on erittäin hyvää. Kun asiat tehdään oikein, asiakasuskollisuus ja luottamus kasvavat, mikä vahvistaa edelleen brändiarvoamme. Toimitilojen hankinta on iso ja pitkän aikavälin investointi, mikä edellyttää myös vakavaraista yhteistyökumppania.

7. Mistä on hyvä tiimi ja yhteistyö tehty?

Kun tiimi toimii laadukkaasti, se saa enemmän aikaan yhdessä kuin yksittäiset jäsenet voisivat saada aikaan kukin tahollaan. Hyvässä tiimissä on erilaisia ihmisiä, jotka täydentävät toisiaan ja synnyttävät hyvää dynamiikkaa. Tätä kaikkea löytyy myös NCC:n toimitilavuokrauksen ja markkinoinnin yhteistyöstä.

– Meillä on vahva yhteishenki, joka syntyy vapaudesta, vastuusta ja yhdessä tekemisen meiningistä. Kaikki tekevät töitä suurella sydämellä. Vietämme yhteistä aikaa vaikkapa töissä aamupalalla tai vapaa-aikana golfkentällä. Meillä ei tunneta sanaa pönöttäminen. Tästä kaikesta syntyy hyvä lopputulos, Jaatinen tiivistää.

Pääkuvassa toimitilavuokrauksen ja markkinoinnin tekijöitä vasemmalta: Marjo Totro, Fanni Tuomisto, Otto Ahtola, Teemu Rämö, Ella Utoslahti, Uku Jaatinen, Maria Monikainen ja Sinan Imaditdin.