Rakentamisluvasta ja tietomallien toimittamisesta säätävän asetuksen on määrä tulla voimaan vajaan vuoden päästä. Odotettu asetusluonnos julkaistiin kommenteille joulun alla, jonka jälkeen sen pohjalta on käyty vilkasta keskustelua ja lausuntoja jätettiin puolen sataa. Tästä voi päätellä, että asetus koetaan merkittäväksi.
Näkemyksemme asetuksesta voi summata siten, että sen tulee olla paremmin määritelty. Asetusluonnos sallisi tietojen toimittamisen ”muussa koneluettavassa muodossa” tietomallien lisäksi. Väljästi määritelty vaihtoehto houkuttaa tietomallipohjaisestikin toimivia. Määrittelyjen vaillinaisuuden vuoksi lupa-aineiston toimittaja olisi mahdottoman edessä ja viranomainen tuskin saisi toivomaansa koneellisesti tarkistettavaa aineistoa. Tällaisenaan asetus toimisi tehostustavoitteitaan vastaan.
Moni toivoi, että rakentamisluvan tietomallivaatimukset loisivat tietyn perustason hankkeiden informaatiolle: edellyttäisihän rakentamisluvan saaminen, että perusasiat ovat tietomalleissa kunnossa. Lopuksi toimitettava toteumamalli motivoisi tietomallintamaan suunnitelmat toteutustasoiseksi. Tämä hyödyttäisi rakennushankkeiden kustannus- ja hiililaskentaa, hankintaa ja työnsuunnittelua. Päätöksenteko perustuisi ajantasaiseen tietoon, kun suunnitteluratkaisujen vaikutukset kyettäisiin mittaroimaan. Datapohjaista toimintatapaa pystyttäisiin hyödyntämään hankkeesta toiseen. Suunnitelmien mukainen rakentaminen olisi mahdollista eikä toteumamalliin jäisi juuri muutoksia päivitettäväksi.
Edellä kuvattu ei ole rakennushankkeissa itsestäänselvyys. Urakkahankkeissa toimimme tilaajan suunnitelmilla ja alavirrassa on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa suunnittelun tasoon. Teollisen mittakaavan rakennushankkeiden suunnittelu tehdään mallintamalla, mutta kun suunnittelukustannuksia halutaan karsia, mallintaminen tehdään piirustustuotannon tarpeista lähtien. Kokonaishyötyjä ei huomioida. Tietomallit saa tukimateriaaliksi, mutta niiden luotettavuutta ei taata ja puutteita ei korjata.
Hankkeissa, joissa johdamme suunnittelua, kaikki osapuolet hyötyvät parempilaatuisista tietomalleista. Panostuksemme tietomallintamiseen maksaa itsensä takaisin laadukkaana ja tarkoituksenmukaisena lopputuloksena.
On oleellista hahmottaa asetuksen vaikutukset rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön kokonaisuutena. Millaiseen toimintatapaan asetusluonnoksen viitoittamat pykälät johtavat? Edistääkö toimintatapa rakennusteollisuuden digitalisaatiota ja tehokkuutta? Paraneeko rakennetun ympäristön fyysinen ja digitaalinen laatu toivotulla tavalla? Asetuksen perustelumuistiossa on arvioitu vaikutuksia lähinnä lupaviranomaisen ja lupaprosessin näkökulmasta, mutta analyysi olisi syytä ulottaa myös rakennushankkeisiin ryhtyviin, rakennusalan toimijoihin ja rakennuskannan hallinnoijiin.
Jotta rakentaminen digitalisoituu ja kaikkia toimijoita kohdellaan tasavertaisesti, esitämme, että tietyn laajuuden ylittäviltä hankkeilta edellytetään aineiston toimittamista viranomaiselle avoimeen standardiin perustuvalla IFC-tietomallilla. Tätä voitaisiin edellyttää samassa laajuudessa, jossa rakentamislaki edellyttää hiililaskentaa. Lisäksi sisällyttäisimme laajuuteen vaativammat korjaushankkeet. Tietomallipohjaista toimintatapaa edellytettäisiin hankkeilta, joissa rakennetaan tai perinpohjaisesti korjataan pientaloja laajempia kokonaisuuksia.
Omakotitalo- ja vapaa-ajanrakentaminen sekä turvaluokitellut hankkeet jättäisimme ulkopuolelle. Lisäksi IFC-tietomallin käyttöä tulisi edellyttää ensisijaisesti myös muussa tietomallien laajuuteen sisältyvässä suunnitelmatiedon vaihdossa, mikäli muusta ei ole sovittu.
Esityksemme on ehdollinen sille, että asetusta tarkennetaan ja siinä kuvataan realistiset vaatimukset ja reunaehdot tietomallien muodolle, tietosisällölle ja tarkkuudelle. Määrittelyyn tulee osoittaa riittävät resurssit ja osallistaa rakennusalan toimijat, jotta lupavaiheen tietomallit ovat käyttökelpoisia myös rakentamis- että käyttö- ja ylläpitovaiheessa.
Uskomme, että tietomallien yhtenäinen taso hankkeen alkuvaiheessa tehostaa rakentamista ja kaikenkokoisten yritysten toimintaa tavalla, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus kansantalouteen ja rakennetun ympäristön laatuun.
buildingSMART Finlandin Talotoimialan Urakoitsijaryhmän puolesta,
Riku Laiho Teemu Kangasmäki
VDC-päällikkö, NCC Suomi, Tietomalliarkkitehti, YIT Asuminen,
bSF Urakoitsijaryhmän jäsen bSF Urakoitsijaryhmän puheenjohtaja
Tämä teksti on julkaistu myös pe 7.3. Rakennuslehden Näkökulma-palstalla.