Suomessa on säädetty asetuksella, että moottoriajoneuvojen joutokäynti saa kestää enintään kaksi minuuttia. Rakennuksille ei vastaavaa rajoitusta ole – vaikka tyhjillään seisova toimistorakennus voi kuluttaa energiaa lähes yhtä paljon kuin käytössä oleva.

Ammattimaisessa kiinteistönpidossa tyhjiäkin rakennuksia pidetään lämpiminä, ilmanvaihto toiminnassa ja turvavalaistus päällä. Näin kuuluu tehdä, jotta rakennus säilyy käyttökuntoisena. Samalla rakennuksen joutokäynti kuormittaa ympäristöä ja tuottaa suuren hiilijalanjäljen.

Tyhjentyvät sote-kiinteistöt pahentavat tilannetta

Nykyisin pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan jo yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa. Koko Suomessa tyhjien neliöiden määrä kasvaa yhä, sillä jopa kolmanneksen kuntien omistamista sote-kiinteistöistä on arvioitu jäävän tyhjilleen, kun vuokrasopimukset hyvinvointialueiden kanssa ovat päättyneet.

Tyhjän rakennuksen energiankulutus on noin 70 prosenttia käytössä olevan rakennuksen kulutuksesta. Pääkaupunkiseudulla 20 neliömetrin toimistohuoneen ylläpidon hiilijalanjälki vastaa vuositasolla lentomatkaa Helsingistä Tokioon. Tyhjän toimistokerroksen päästövaikutuksia voi verrata joutokäynnillä hyrisevään dieselautoon.

Rakennusten käyttötarkoituksia on historian saatossa usein muutettu vallitsevien tarpeiden mukaan. Monet hyvin säilyneet kulttuurihistorialliset rakennukset ovat olleet elinkaarensa aikana useassa eri käytössä, ja se on osaltaan edistänyt niiden säilymistä.

Viime vuosina käyttötarkoituksen muutoksiin eli konversioihin on toisinaan suhtauduttu torjuvasti kaupunkien maankäytön suunnittelussa. Kaavaan merkitystä alueen rakennusten käyttötarkoituksista ei ole haluttu poiketa, vaan on sitkeästi pidetty kiinni siitä, mitä on alun perin ajateltu kaavaa laadittaessa.

Lisäksi jo käynnistetyt kaavamuutokset ovat eri käsittelyvaiheineen ja valituksineen kestäneet pitkään. Nopeimmillaankin prosessi on kestänyt puolestatoista kahteen vuotta, yleensä useita vuosia. Tarvittava kaavamuutos ja rakennuslupamenettely ovat olleet epävarmoja lopputuloksen, aikataulun ja vaatimusten osalta.

Tämä on tehnyt konversiohankkeista kiinteistösijoittajien näkökulmasta niin riskialttiita, että vain harvaan hankkeeseen on kannattanut ryhtyä. Usein kiinteistön pitäminen toistaiseksi tyhjillään on näyttäytynyt parempana ratkaisuna, ja purkava uudisrakentaminen on alkanut houkutella.

Vuonna 2023 pormestari Juhana Vartiainen (kok) käynnisti selvityksen Helsingin keskustan vanhojen kiinteistöjen käytöstä, muutostarpeista ja käyttötarkoituksen muutosten helpottamisesta. Se oli kiinteistönomistajien ja kestävän kehityksen näkökulmasta tervetullut aloite.

Uuden rakentamislain poikkeamislupa mahdollistaa nopeamman muutoksen kiinteistöön

Viime vuoden alussa voimaan tullut uusi rakentamislaki suhtautuu varsin myönteisesti konversiorakentamiseen. Uusi laki antaa kuntien viranhaltijoille mahdollisuuden nopeuttaa käyttötarkoituksen muutoksia poikkeamisluvalla ilman pitkäkestoista kaavamuutosprosessia. Poikkeamisluvan myöntämisen perusteina mainitaan muun muassa rakennetun ympäristön vähähiilisyys ja kiertotalouden edistäminen.

Voisimmeko nyt luoda uuden rakentamislain hengen mukaisen, sujuvan, tasapuolisen sekä kaikkia kuntia ja kaupunkeja velvoittavan lupamenettelyn, joka helpottaisi rakennusten käyttötarkoitusten muuttamista? Poikkeamisluvan ehtona voitaisiin edellyttää energiatehokkuuden parantamista. Silloin tyhjiä toimistoneliöitä olisi selvästi vähemmän ja konversio auttaisi saavuttamaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet hiilineutraalista Suomesta. Uusia rakennusrunkoja ja uutta tonttimaata tarvittaisiin vähemmän.

Jos konversiot voitaisiin toteuttaa kohtuullisessa ajassa käsitellyllä poikkeamisluvalla ja rakennusten käyttötarkoituksen muutosten hyväksymisen edellytykset olisivat ennakkoon tiedossa, se pienentäisi kokonaishiilipäästöjä ja tukisi luonnon monimuotoisuutta.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 2.2.2026.

Mitä mieltä sinä olet?

• Miten tyhjät toimitilat saataisiin paremmin uuteen käyttöön tai onko se tärkeää?
• Voisiko uuden rakentamislain poikkeamisluvan laajempi käyttö tehostaa vanhojen kiinteistöjen käyttöönottoa käyttötarkoituksen muutoksen kautta, kuten Jarkko Heinonen ehdottaa?
• Mitä tyhjentyneille sote-kiinteistöille pitäisi tehdä?