Näkymät

Työmaainsinöörillä on asiantuntijatyö

Työmaainsinöörejä kannattaa kuunnella. He tuntevat rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet käytännössä. NCC:n Marko Patroselle on kertynyt runsaasti kokemusta rakentamisen monista eri rooleista. Niinpä kokonaiskuva hahmottuu selkeänä.

Mikä työmaainsinöörin työssä kiehtoo?
Tekninen alahan tämä on ja minuun se uppoaa. Samoin uppoaa monipuolisuus, käytännössä olen työmaalla mukana kaikessa. Tämä ei ole esimiestyötä eli on puhtaasti asiantuntijatehtävä. Työnjohtajat näkevät kapeita sektoreita, mutta työmaainssi ja vastaava työnjohtaja näkevät paremmin kokonaisuuden.

Mitä kaikkea työnkuvaan kuuluu?
Työ vaihtelee sen mukaan, missä rakennusvaiheessa ollaan. Alussa on tuotannonsuunnittelua. Kun se on tehty, päästään pyörittämään työmaata. Hankintojen valmistelut vievät paljon aikaa ja perussuunnitelmia valvotaan ja ohjataan. Paljon on myös kokouksia. Loppuvaiheessa aikaa menee luovutuksen ympärillä. Viranomaisille annetaan kaikennäköistä tietoa, samoin tilaajalle. Työmaainsinööri pääsee myös tekemään enemmän asiakastyötä kuin esimerkiksi työmaan johto.

Millainen työurasi on NCC:llä ollut?
Tulin NCC:lle työnjohtajaksi. Siitä neljän ja puolen vuoden päästä tarjottiin vastaavan hommaa, mutta koin olevani liian poikanen. Myöhemmin sitten otin pestin vastaan kahden työmaan verran. Siinä kohtaa perhe-elämä alkoi kuitenkin painaa päälle ja vuorokaudesta loppui tunnit. Downshiftasin työmaainssiksi ja myöhemmin hain toimistolle projektihallinnan tukitoimintoihin. Sieltä palasin jälleen asuntorakentamisen työmaille työmaainssiksi.

Miksi juuri NCC?
Aina on ehdotettu jotain uutta, mikä on ollut hienoa. Siksi olenkin viihtynyt NCC:llä. Sillä on myös merkitystä, että yrityksen ajatusmaailma sopii itselle.

Miten suhtaudut nuoriin alalle tuleviin?
Olen saanut kiitosta siitä, että jaksan opastaa ja neuvoa. Ihan mielellään teenkin sen, näen sen sijoituksena. Jos nyt neuvon tunnin, niin se säästää neljä tuntia toisessa kohtaa. Nuoria ei saa myöskään liian nopeasti heittää liian syvään veteen. Vanhemman opissa kannattaa olla aika pitkään.

Sinulla on ollut monta esimiestä ja olet itsekin ollut siinä roolissa. Millainen on hyvä esimies?
Esimiehen pitää osata oma asiansa. Ja jos on hukassa tekniikan kanssa, se syö uskottavuutta. Pitää myös aina kertoa, miksi tehdään jotain, muuten tulee purnausta. Työmaalla on valmis esimieheksi, kun kokee, että itse selviää kaikesta mitä työmaalla voi tulla vastaan. Esimerkiksi työntekijöiden irtisanominen on aika vaikeaa parikymppisenä. Ei paikkaa oteta huutamalla ja räyhäämällä, mutta jotain karismaa se vaatii.

Millainen henki NCC:n työmailla on?
Työmaan henki riippuu ihan ihmisistä, joita siellä on, kuten kaikissa työpaikoissa. Meistä muodostuu yleensä tiivis pieni porukka. Yhden innostajan kun saa mukaan, niin tulee hyvä meininki. Pitää myös muistaa, että yksi latistaja vastaavasti pilaa nopeasti tunnelman. Jos ei pysty ottamaan toisia huomioon ja tekemään yhteistyötä, niin työmailla ei pärjää.

Mikä työmaainsinöörin työssä on tylsintä?
Kun työmaa alkaa, niin parakit on aina tympeä järjestettävä. Miljoona puhelinsoittoa, ja jo pelkän kaapelin ja veden saaminen on hirveän työlästä. Erilaisia järjestelmiä on myös valtava määrä, uusia tulee ja vanhoja päivitetään. Siinä joutuu tekemään töitä, että pysyy kärryillä. Joskus siitä tulee ähky.

Miten perheen ja työn yhdistäminen on onnistunut?
Suuri työura on holdissa, perhe on tärkein ja sen ehdoilla mennään. Lasten kanssa ensimmäiset 10 vuotta on aika intensiivistä aikaa. Ehkä sitten myöhemmin voi laittaa työhommiin enemmän paukkuja. Vai onko niin, että sitten ei enää kelpaa mihinkään? Olen kuitenkin hakenut tasapainon yrityksen ja erehdyksen kautta. Kun tingin omista jutuista, aloin olla henkisesti niin loppu, ettei ne enää edes huvittaneet. Arki on tasapainottelua. Esimerkiksi lasten päiväkotiin vieminen on työmaahenkilöstölle aika mahdotonta. Tulevaisuudessa toive saattaisi olla tehdä jopa lyhempää päivää. Kun itse esittää ratkaisuja, niin uskon, että homma toimisi työmaallakin. Jonkun verranhan työaikaa voidaan jo työmaallakin joustaa tietyissä tehtävissä.

Mikä sinun oma juttusi on?
Urheilu, erityisesti karate, jota olen harrastanut 28 vuotta. Sitä treenaan itse ja lisäksi valmennan junnuja.

Miten näet rakentamisen tulevaisuuden työmailla?
Hiljaista tietoa on valtava määrä, se ei liiku nopealla syklillä. Nuoria ei voi palkata liikaa liian nopeasti ja vaikka tekemistä pitää kehittää, kaikkea ei voi muuttaa kerralla, muuten perustyö hukkuu. Perustekemisen laatu on ollut NCC:llä hyvänä teemana pitkään. Aiemmin rakennettiin simppeleitä kohteita, nyt tehdään vaativia hankkeita ahtaisiin paikkoihin. On paljon paikalla tehtävää, esimerkiksi autohalleja. Joka taholla on myös huomioitava, että töitä on tullut paljon lisää, kun asiat ovat kehittyneet. Tällaisia ovat esim. työturvallisuus, perehdytys, ihmisten rekisteröinti ja laadun varmistukseen liittyvä dokumentointi.

Mitä odotat töissä tulevaisuudelta?
Työmaa kerrallaan, siinä on aina selvä kuvio seuraavat puolitoista vuotta. Edellinen projektini oli niin ainutlaatuinen, että sellaista tuskin uudestaan edes vastaan tulee. Mutta aina uuteen projektiin syttyy alkuinnostus.

Nelly Haapalainen
Viestintäpäällikkö
NCC