Tahtituotannon perusperiaatteet, kuten jatkuva parantaminen, tiivis yhteistyö ja hukkaan menevän työn minimointi, tekevät siitä tehokkaan menetelmän monenlaisiin projekteihin. Perinteisesti menetelmää on hyödynnetty suurten ja paljon toistettavuutta sisältävien projektien työkaluna, mutta NCC:n kokemuksen mukaan se toimii erinomaisesti myös pinta-alaltaan pienemmissä hankkeissa.
Tahtituotannon hyödyntämiseen on päädytty NCC:n Hemsölle toteuttamassa Kirsikkapuiston päiväkotiprojektissa Helsingin Herttoniemessä. Kokonaispinta-alaltaan noin 2 500 bm2 kaksikerroksisessa rakennuksessa on identtisiä tiloja perinteisen tahtituotantoajattelun näkökulmasta verraten vähän. Miksi siis tahtituotanto?
– Suurin rooli oli aiheesta innostuneilla NCC:n työmaatoimihenkilöillä. He halusivat kokeilla tahtia kohteessa, jossa toistuvuus ei ole ihan niin suoraviivaista kuin asuntokohteessa tai isossa toimitilassa. Kirsikkapuistossa oli jo laadittu aikataulu töiden tekemiselle perinteisellä tuotannonohjauksella, ja tahdilla saatiin mahdollisuus tiivistää siitä. Me puolestaan halusimme oppia lisää tahtituotannosta ja erityisesti siitä, miten sitä voidaan soveltaa meille tyypillisiin hankkeisiin niin koon kuin toistettavuuden puolesta. Näin tahtituotannon valinta tuntui sopivalta vaihtoehdolta, Hemsön rakennuttajapäällikkö Kirsi Viheriäranta kertoo.
Kirsi Viheriäranta, Hemsön rakennuttajapäällikkö
Yhdessä hiottu aikataulu tuo yhteen kaikkien osaamisen
Suunnittelu aloitettiin jakamalla kerrokset tahtialueisiin ja luomalla karkea työjärjestys.
– Tahtialueet ovat hyvin samanlaisia työmääriltään, vaikka eivät olekaan identtisiä kuten esimerkiksi hotelleissa. Kaikki ovat hieman eri kokoisia ja mallisia, mutta ne on mitoitettu siten, että kaikissa on samat työt: suunnilleen saman verran laatoitusta, suunnilleen saman verran seinäpinta-alaa ja suunnilleen saman verran lattiapintaa. Kaikki työryhmät pääsevät siis etenemään kaikkien tahtialueiden läpi vakioajalla, kertoo NCC:n työmaainsinööri Aino-Maria Vilkki, joka ohjaa tahtituotantoa Kirsikkapuiston työmaalla.
Aino-Maria Vilkki, NCC:n työmaainsinööri
Ensimmäinen työjärjestys ja aikataulu suunniteltiin ketterästi ulkoisten tahtituotantoasiantuntijoiden tuella. Suunnitelmaa hiottiin yhdessä työmaan osapuolten kanssa kahdessa työpajassa.
– Urakoitsijat ovat osallistuneet todella hyvin aikataulun laadintaan ja kehittämiseen. Heillä onkin paras käsitys oman työnsä kestosta ja erityispiirteistä. Aikataulua tehtäessä tämä osaaminen on hyödynnetty ja he ovat saaneet vaikuttaa työjärjestykseen, työhön varattuun aikaan ja töiden yhteensovitukseen muiden urakoitsijoiden kanssa. Aikataulun jatkokehityspalaverit herättivät myös hyvää keskustelua urakoitsijoiden välillä, Aino-Maria sanoo.
Tahtityöt aloitettiin, kun sisätöistä oli tehty lämpölattiat ja muuratut väliseinät. Tahtialue on rajattu sisävalmistusvaiheisiin ja toistettaviin ryhmätiloihin. Alueita on 13, ja lisäksi varamestoja eli tahdin ulkopuolisia alueita löytyy rakennuksen molemmista kerroksista.
– Suunnittelussa tahdin kestoksi määritettiin 2,5 päivää, joka mahdollistaa hieman isommat tahtipaketit sekä häiriövaran. Myös varamestat ovat riittävän isot ja niissä on vastaavia työvaiheita kuin tahtialueilla. Jos omalla alueella työt on tehty, voi porukka siirtyä varamestaan ja turha odottelu vähenee. Varamestoja ovat mm. keittiö, väestönsuoja, tate-tilat ja liikuntasali, Aino-Maria kertoo.
Läpinäkyvä ja tehokas seuranta varmistaa tahdissa pysymisen
Maanantaisin ja keskiviikkoisin työmaa kokoontuu uuden tahdin alkuun. Aikataulun toteutumista valvotaan yhteisissä tahtipalavereissa. Valvonnan läpinäkyvä johtamistapa on vaatinut työmaalla työskenteleviltä muutosta omaan työtapaan, ja työmaan arjessa enemmän vuoropuhelua. Alun kankeuden jälkeen yhteiset käytännöt on sovittu ja kaikki toimivat samaan tapaan.
”Tahtipiste” kerää porukan kokoon tahdin vaihtuessa, ja kaikki pääsevät päivittämään aikataulua omalta osaltaan. Näin tieto kulkee suoraan tekijöille ja samalla tekijät saavat vuoron tuoda omia näkemyksiään esiin. Urakoitsijoilla ja työnjohtajilla on käytössä myös mobiilisovellukset, joilla he päivittävät työvaiheiden valmiusasteen ohjelmaan reaaliajassa.
– Palaverikäytäntö on parantanut tiedonkulkua osapuolten välillä, ja kysymyksiin saadaan heti vastaukset ja tieto tekijöille. Toimintamalli on nopea ja tehokas: kokous kestää 15 minuuttia ja siinä käydään läpi mahdolliset esteet ja viiveet sekä niiden syyt. Esille tulleet asiat lähdetään ratkomaan heti palaverin jälkeen, jotta työt pääsevät jatkumaan, Aino-Maria toteaa.
Häiriöihin siis tartutaan heti. Aikataulusta jälkeen jääneissä töissä on tiedossa tarkalleen, mitä on tekemättä ja missä, joten on helppoa myös ohjata aikataulun kirimistä. Tahtituotanto vaatii myös suunnittelijoilta sitoutumista ja nopeaa reagointia havaittuihin suunnitelmapuutteisiin.
Kokeilu kannatti
NCC:n Kirsikkapuiston projektiryhmän kokemus tahtituotannosta on hyvin positiivinen. Aikataulustakin on onnistuttu kirimään merkittävästi tahtituotannon avulla.
– Töiden seuraamista helpottaa, kun tietää kenen tulee olla töissä missä ja milloin. Myös suorittavat työryhmät tietävät tarkalleen ja hyvissä ajoin, missä olla ja mitä tehdä minäkin päivänä. Seurannan läpinäkyvyys helpottaa myös tilannetta, jossa joku porukasta on pois. Tahtipisteellä kun jokaisen vaiheen valmiusaste on kaikkien nähtävillä, koko ajan, Aino-Maria toteaa.
Myös Hemsö on ollut kokeiluun tyytyväinen. Kirsi Viheriärannan mukaan tahti on, aikataulun lisäksi, vaikuttanut laadunvarmistukseen ja kaikkien tekijöiden sitoutumiseen hyvän työjäljen tekemiseen.
– Työmaalla ei ole kiireen tuntua ja kaikki tuntuu olevan hallitussa järjestyksessä. Yhteistyö on sujunut koko ajan hyvin, ja minua tilaajana ilahduttaa, että meillä on hyvä ja avoin keskusteluyhteys sekä molemminpuolinen luottamus pääurakoitsijan kanssa. Tämä mahdollistaa sen, että riskeistä ja mahdollisuuksista voidaan keskustella etukäteen ja yhdessä valita parhaat etenemistavat hankkeessa.
Lisää Kirsikkapuiston projektista
Seuraa etenemistä työmaasivuilta: Työmaatiedotteet | NCC
Lue myös muita NCC:n blogitekstejä
Aiheemme liittyvät rakentamiseen, tulevaisuuden kaupunkeihin, infrastruktuuriin, kestävään kehitykseen, työelämään ja opiskeluun.