Riikka Hurme on NCC:llä sparraajan roolissa. Se tarkoittaa, että hän tukee ja innostaa työmaiden toimintaa laatu-, ympäristö- ja aikatauluasioissa sekä digitaalisuudessa. Usein apu otetaan ilolla vastaan, mutta joskus muutosvastarinta pitää murtaa huolellisilla perusteluilla.
Riikka Hurmeella on pitkä työmaainsinööritausta, joten hän tuntee rakennustyömaat, tuotannon toimintatavat ja ihmiset. Yhtä lailla hän tuntee NCC:n strategian tuomat tavoitteet, yhteisen toimintajärjestelmän, sähköiset ohjelmat ja mobiilisovellukset. Tällä kaikella osaamisella on käyttöä, kun työmaa sparrataan ottamaan kaikki hyöty irti esimerkiksi digitaalisuudesta.
Miten sparraustyö käytännössä tehdään?
Kun työmaa alkaa, käymme kaikki järjestelmät yhdessä läpi, joita NCC:llä on aika paljon. Lisäksi työmailta tulee paljon kyselyjä. Olen ollut talossa pitkään, joten tunnen hyvin sekä järjestelmät että ihmiset. Korostan aina, että tarkoitus ei ole olla opettamassa ketään, vaan auttaa ja tehdä yhdessä.
Onko sparrauksella muita tavoitteita kuin tekninen apu?
Vien asuntorakentamisen laatustrategiaa eteenpäin konkreettisella tasolla. Kyse on uudistamisesta. Haluamme olla asiakkaan ykkösvalinta, lisäksi edelläkävijyys erityisesti digitaalisten työkalujen kautta on työmaatoiminnassa tärkeää. Meillä on esimerkiksi sähköinen perehdytys ja olen mukana työmaiden toimintaa tehostavan mobiilisovelluksen kehittämisessä. Levitän myös yhteisiä työtapoja ja toisaalta tuon tärkeää tietoa työmailta esimerkiksi laskentaan ja suunnittelunohjaukseen. Sparrausta todellakin tarvitaan!
Miten digitaaliset uudistukset otetaan työmailla vastaan?
Niissä on se hyvä puoli, että ne ovat usein imuohjautuvia. Eli kun ne ovat hyviä, ne halutaan käyttöön. Toiset innostuvat heti nähtyään ja toiset vasta sitten kun näkevät muilta, kuinka kätevä työkalu on. Digitaaliset ohjelmat ja sovellukset pitää toki osata myydä henkilöstölle ja mahdolliset lastentaudit niistä korjata heti alussa pois.
Millaisia ihmisiä NCC:n työmailla on?
NCC:läiset ovat mielestäni kunnianhimoisia, halutaan tehdä parasta mahdollista tulosta ja ottaa myös asiakas hyvin huomioon. Nykyisin työmailla on myös todella paljon nuoria, jotka ovat usein vastaanottavaisia ja omaksuvat uudet asiat nopeasti. Ei se tosin pelkästään ikäkysymys ole.
Miten kestävä kehitys näkyy työmailla?
Ympäristöasiat on nostettu tärkeiksi, jätekustannukset ovat pienentyneet ja työmailla kierrätetään tehokkaasti. Olemme aloittaneet pienemmistä asioista ja koko ajan menemme pidemmälle. Kestävässä kehityksessä on myös merkittävää sen sosiaalinen puoli, mikä meillä näkyy esimerkiksi täydennysrakentamisessa, jossa huomioidaan tarkoin olemassa oleva ympäristö. Kerromme esimerkiksi työmaan läheisissä päiväkodeissa työmaiden toiminnasta, ja miten sinne ajavia rekkoja pitää varoa.
Miten työelämä on muuttunut rakentamisessa?
Nykyisin asioita tehdään syystä, ei vain siksi, että niin on aina tehty. Kilpailu kovenee ja pitää ajatella enemmän miten työ tehdään. Toivon, että NCC:llä panostetaan jatkossakin edelläkävijyyteen, esimerkiksi moduulirakentamiseen ja digitaalisuuteen, jotta uudistumme varmasti maailman mukana. Mietimme esimerkiksi jo kovasti sitä, miten voimme palvella asiakasta paremmin ja tuoda digiä rakennuksen käyttäjälle.
Millainen työnantaja NCC on sinulle ollut?
Erittäin hyvä. Olen itse hakeutunut laatu- ja ympäristöinsinöörin työhön, kun paikka tuli avoimeksi. Nyt minut on juuri nimitetty laatu- ja ympäristöpäälliköksi. Ison talon etu on se, että kun sanoo toiveet ääneen, uusia työvaihtoehtoja yleensä ilmaantuu. Minusta täällä on myös perheystävällistä ja kannustavaa. Kolmen pienen lapsen äitinä ei ole koskaan tullut sellainen olo, ettei olisi luotettu esimerkiksi lasten sairastamisesta johtuvien poissaolojen takia. Esimiesten asenne on ollut aina joustava ja myönteinen.
