Nordean pääkonttorin uudisosa eli Boost C5 nousi yhdysvaltalaisen kiinteistökehittäjä Pembroken omistamaan Vallilan Nordea-kortteliin kolmessa vuodessa.
21 000 neliön toimitilan rakennusprojekti oli monella tapaa haastava.
Ensinnäkin uuden kohteen oli sulauduttava alueen olemassa olevaan rakennuskantaan, josta vanhin osa on valmistunut vuonna 1937.
Toiseksi uusi rakennus oli tehtävä 70-lukulaisen atk-keskuksen paikalle. Vanhan purkaminen ja täysin uuden rakentaminen yhden Helsingin vilkkaimmin liikennöidyn kadun varrella, keskellä tiheästi asutettua kaupunginosaa, ei ollut läpihuutojuttu.
”Vastaavaa, tämän mittaluokan työtä yhtä ahtaalla emme ole tehneet koskaan aikaisemmin. Urakasta selviämistä ilman henkilö- ja omaisuusvahinkoja voidaan pitää yhdenlaisena menestystarinana”, sanoo NCC:n projektijohtaja Jaakko Hakala.
Uusi rakennus sijoittuu L-kirjaimen muotoisena vanhojen väliin.
Kaupunkiliikenne ja kunnallistekniikka
Aleksis Kiven kadun bussiliikenne eli rakennustöiden aikataulussa. Hakala antaa erityistunnustuksen HSL:lle eli Helsingin seudun liikenteelle, joka siirteli runkolinjojaan joustavasti kulloisenkin tarpeen mukaan.
Oman haasteensa rakentamiselle heitti myös kaksi metriä pohjavesipinnan alle sijoittuva kellarikerros sekä ympäristön vanha kunnallistekniikka.
”Nordean tuella Helsingin seudun ympäristöpalvelut suostui tekemään lähistölle kulkevaan vuoden 1940 vesiputkeen ylimääräisen venttiilin, jolla saimme putken kiinni kriittisimpien maanrakennustöiden aikana. Se oli ihan välttämätöntä, putki olisi muuten hajonnut varmasti”, Hakala kertoo.
Vuoden 2022 lopulla vesiputki pettikin ja aiheutti dominoefektinä yhteensä kolmen vesiputken rikkoontumisen eri puolilla kaupunkia – NCC:stä riippumattomista syistä.
”Vesiputkiventtiili oli niitä konkreettisempia tukitoimia, mitä yhteistyökumppaniltamme Nordealta saimme. Yksin olisimme tuskin päässeet HSY:n kanssa yhtä hyvään neuvottelutulokseen”, projektijohtaja kiittelee.
Vuoden työmaa -palkinto
Rakennusurakka startattiin koronapandemian aikana, mikä tarkoitti paitsi lukuisia etäpalavereja myös turvavälejä työmaalle. Maailman vetäytyessä etätöihin piti miettiä uudestaan sitäkin, tarvitaanko jatkossa ylipäätään enää toimistotiloja.
Sitten alkoi Ukrainan sota. Teräksestä tuli pulaa ja sen hinta pomppasi pilviin.
Pääkonttoritason rakennuskohteena Boostiin on haluttu laadukkaat yksityiskohdat. Esimerkiksi rakennuksen julkisivua hiottiin pieteetillä. Muurauslupa heltisi vasta, kun tiili, laasti ja muuratun pinnan struktuuri oli kukin erikseen hyväksytetty. Muurarien oli myös annettava työnäyte tilaajalle.
”Korkean tason saavuttaminen on tarkoittanut käytännössä pikkutarkkaa ihmistyötä. Rakennuksesta on tehty matkan varrella yli 4 000 säätämistä vaativaa havaintoa. Varsinkin alakattopintoihin on asiakkaan pyynnöstä panostettu. Asennusten korkeusasemat ovat niissä prikulleen samanlaiset”, Hakala konkretisoi.
Työmaalla työskenteli alusta loppuun laadunvarmistusinsinööri.
Vaativa projekti on pysynyt haasteista huolimatta hyvin hyppysissä. Tämä on myös huomioitu. Rakennuslehti valitsi Boostin vuoden 2023 työmaaksi.
”Toimiva yhteistyö painoi palkitsemisperusteissa ehkä eniten. Harvemmin NCC tekee näin kansainvälisen tason asiakkaan kanssa töitä. Jo pelkästään amerikkalainen liiketoimintaympäristö asettaa omat haasteensa. Projektinhallintakaaviomme onkin ollut huomattavasti järeämpi kuin yleensä”, Hakala summaa.
NCC toteutti jo aikaisemmin Pembroken kanssa Nordean pääkonttorin Ruotsiin.
”Siinä hankkeessa vielä osittain haettiin yhteistä työtapaa, mutta NCC vakuutti jo tuolloin”, Pembroken Pohjoismaiden aluejohtaja Kristin Willerström paljastaa.
Projektinhallinnan tukena on ollut alusta asti NCC:n oma juristi. Hänen mukanaolonsa kertoo alan modernista murroksesta. Rakennustyömaalla pyörii tänä päivänä rakennusinsinöörien lisäksi muutakin ammattikuntaa.
Hakala sanoo porukan hitsautuneen hyvin yhteen ja työmaalle ehti kolmessa vuodessa syntyä juuri tälle hankkeelle ominainen toimintakulttuuri. Hyvästä meiningistä kertonee sekin, että vain yksi toimihenkilö kolmestakymmenestä jätti organisaation Boostin rakentamisen aikana.
Boost C5 – Nordean uusi pääkonttori rikkoi rakennusvaiheessa monta ennätystä.
Korkea kierrätysaste
Kestävä kehitys on yksi Nordean arvoista. Oli siis päivänselvää, että uudisrakennuksesta tehdään korkeimman tason Leed Platinum -ympäristöstandardin mukaisesti energiatehokas.
”Täytyy elää kuten opettaa. Edistämme kestävää kehitystä niin liiketoiminnassamme kuin työskentelyolosuhteissamme”, Nordean puolelta projektista vastannut Programme Manager Marja Ahlros sanoo.
Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen huomioitiin alusta lähtien.
”Peräti 98 prosenttia vanhan rakennuksen purkujätteestä pystyttiin kierrättämään. Sitä voi pitää melkoisena onnistumisena! Jo pelkästään eri materiaaleille tarkoitettujen jätelavojen sijoittelu ahtaalle alueelle on vaatinut kekseliäisyyttä”, Pembroken Willerström konkretisoi.
Hän pitää kierrätysastetta niin käsittämättömän korkeana, ettei usko vastaavaa ihan helposti maailmasta löytyvän.
Kestävään kehitykseen sitoutuminen ja energiatehokkuus on tarkoittanut käytännössä myös esimerkiksi sitä, että rakennus lämmitetään ja jäähdytetään 85-prosenttisesti maalämpöpumpuilla.
”Maalämpökaivoja on 21 kappaletta, maata niiden alta on porattu kaikkiaan seitsemän ja puoli kilometriä. Erityisen tästä tekee se, että kaikki maalämpökaivot on asennettu rakennuksen alle. Yhtä laajassa mittakaavassa moista ei ole tehty koskaan aikaisemmin”, Hakala kertoo.
Boostin katolla on puolestaan aurinkopaneelit.
Luontoarvot näkyvät rakennuksessa myös konkreettisina viherkattoina ja atrium-tilaan sijoitettavana, Suomen suurimpana, 15 metriä korkeana viherseinänä.
Ilmanvaihto tapahtuu tarveperusteisesti sen mukaan, paljonko tilassa on kulloinkin ihmisiä.
Nordea asetti jo suunnitteluvaiheessa sisäilmaluokitukselle S1-tavoite. Tämä huomioitiin rakennusvaiheessa muun muassa satsaamalla pölyttymyyteen.
Nordean puolesta kiitellään sitä, että työmaa pysyi kaiken aikaa siistinä ja esimerkiksi melua aiheuttavista vaiheista tiedotettiin niin, että nordealaiset pystyivät tekemään koko rakentamisen ajan normaalisti töitä kampuksella.
Älytekniikkaa on hyödynnetty paitsi ilmanvaihdossa myös muun muassa valaistuksen ajastusautomatiikassa.
Molemmat tekijät vaikuttavat suoraan työntekijöiden viihtyvyyteen, työtehoon ja terveyteen.
Koko Nordean korttelissa Vallilassa työskentelee nelisen tuhatta ihmistä. Uudisrakennukseen tulee sijoittumaan viitisen sataa työntekijää.
Pankkilaiset pysyvät Vallilassa
Pembroken Willerström kuvailee lopputulosta uniikiksi rakennukseksi, joka istuu kuin hansikas Vallilan interiööriin, eri-ikäisten rakennusten keskelle.
Yksi rakennuksen viehättävimmistä paikoista sijaitsee Kustaankadun ja Aleksis kiven kadun kulmassa. Kerrosten isoista ikkunoista avautuva upea näkymä kaupunkiin ja Dallapénpuistoon konkretisoi Boostin paikkaa Helsingin bisneskeskittymässä.
Pembroken Willerström iloitsee siitä, että Nordean Suomen pääkonttori sijaitsee juuri Vallilassa:
”Se on tarpeeksi lähellä Helsingin keskustaa mutta myös hyvien kulkuyhteyksien päässä lentokentältä. On upeaa, että Helsingin pankkimaailma sijoittuu sinne, missä ihmiset asuvat, elämän keskelle”, Willerström summaa.
Boostille on suunniteltu 75 vuoden elinkaari ja Nordealla on Pembrokin kanssa pitkä vuokrasopimus. Pankkilaiset eivät ole siis ihan heti Vallilasta lähtemässä.
Juttu on julkaistu alun perin Rakennustekniikka-lehden numerossa 4/2024. Kirjoittaja: Miia Vatka