– Koulun tulisi olla paikka, jossa on ilo opiskella ja työskennellä. Tilojen joustavuus ja monikäyttöisyys ovat tasapainottelua työrauhan kanssa. Luokkatilojen suunnittelussa suositaan selkeitä kiintein seinin erotettuja tiloja. Toisaalta halutaan suurempia monikäyttötiloja, joista saadaan tarvittaessa rauhallisia oppimisympäristöjä käyttämällä kevyitä, jakavia rakenteita kuten liukuseiniä ja helposti liikuteltavia kalusteita. Jo suunnitteluvaiheessa tulee varautua erilaisiin oppimistilanteisiin ja tarpeisiin. Esteettisyys tukee viihtymistä, jopa oppimista, kuten vaikkapa portaiden askelmiin maalatut kertotaulut, kertoo NCC:n toimialajohtaja Jarkko Salmenoja.
Kestävän kehityksen periaatteista etenkin energiatehokkuus ja materiaalien elinkaaren hallinta ohjaavat myös koulurakentamista. Yhä useammat uudet koulut käyttävät hyväkseen maalämpöä ja aurinkopaneeleita.
– Energian- ja vedenkulutusta ilmaisevia älytauluja voidaan käyttää myös opetukseen. Oppilaat näkevät mikä osa käytetystä energiasta on maalämpöä tai he voivat simuloida miten erilaiset käyttäjän tekemät toimenpiteet vaikuttavat kulutukseen, Salmenoja toteaa.
Purkukohteissa voidaan puolestaan kiertotalousperiaatteen mukaisesti säilyttää joitain osia erityisesti piharakentamisessa. Suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana on aina myös rakennuksen terveellisyys. Tätä voidaan ohjata ja valvoa rakentamalla oppilaitos vaikkapa tarkoin Joutsenmerkki-kriteerein, kuten NCC on jo tehnyt Varkaudessa ja Viialassa.
Pakilanpuiston koulu, Helsinki
Viialan yhtenäiskoulu, Akaa
Saimaanportin yhtenäiskoulu, Mikkeli
Yhteistoiminnallisuus tuo osapuolten osaamisen samaan pöytään
Menestyksekäs koulurakennushanke vaatii huolellista suunnittelua, innovatiivisia ratkaisuja ja kaikkien osapuolten tiivistä yhteistyötä.
– Parhaiten yhteistoiminnallisuus korostuu allianssimallissa, jossa kaikkien osapuolten osaaminen saadaan käyttöön aikaisessa vaiheessa. Yhdessä tilaajan ja tilojen käyttäjien kanssa suunnitellaan optimiratkaisu ottaen huomioon laadulliset, tekniset ja taloudelliset seikat. Kokonaisprosessiaika lyhenee, kun kehitysvaihe voidaan aloittaa merkittävästi aiemmin kuin perinteisissä toteutusmalleissa, Salmenoja sanoo.
Opetustoimen tilahankinnoissa on laajasti käytössä myös elinkaarimalli, jossa urakoitsija rakentaa hankkeen ja vastaa tyypillisesti kaksikymmentä vuotta kohteen ylläpidosta, ja sitoutuu esimerkiksi rakennuksen energiankulutuksen määrään.
Elinkaarimallin uusi versio on vuokramalli, jossa rakentamisen toteuttaa yksityinen palveluntarjoaja ja kaupunki tai kunta vuokraa tilat pitkällä sopimuksella. Tekninen ja taloudellinen vastuu koko toteutuksesta on kiinteistön omistajalla eikä kaupungin tarvitse itse investoida kiinteistöön.
Koulurakennushankkeen onnistuminen edellyttää koulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien osallistamista.
– Opettajakumppanit tuovat mukanaan lukuisia innovatiivisia ideoita suunnitteluun ja rakentamiseen. Paras tieto tulevien tilojen erityistarpeista ja käyttötarkoituksista onkin heillä. NCC:n ammattilaiset puolestaan tasapainottavat näitä erilaisia toiveita niin, että ratkaisut ovat kestäviä, ekologisia ja taloudellisesti järkeviä tehdä. Osaamme ja haluamme kuunnella ja ymmärtää käyttäjien toiveita, yhteistyössä löydetään parhaimmat ratkaisut, Salmenoja lupaa.
Teksti: Kati Halonen