”Hankekehittäjänä toimenkuvaani kuuluu paljon sekä vuorovaikutusta että tutkimustyötä. Minusta se on täydellinen introvertti-ekstrovertti-yhdistelmä.”

Liza Ageevan tie NCC:llä on kulkenut juristista hankekehittäjäksi ja Pietarista Helsinkiin. Roolit ovat olleet monipuolisia ja tehtävät haastavia, mutta esimiehiltä ja kollegoilta on onneksi aina voinut saada tukea ja sparrausta. NCC Buildingin kaupunkikehitystiimi on Lizan mukaan yksi parhaimmista työtiimeistä, joissa hän on ollut.

Liza Ageevan tie NCC:llä on kulkenut juristista hankekehittäjäksi ja Pietarista Helsinkiin. Roolit ovat olleet monipuolisia ja tehtävät haastavia, mutta esimiehiltä ja kollegoilta on onneksi aina voinut saada tukea ja sparrausta. NCC Buildingin kaupunkikehitystiimi on Lizan mukaan yksi parhaimmista työtiimeistä, joissa hän on ollut.

Kuka olet?

Olen Liza Ageeva, hankekehittäjä NCC Buildingin Urban Development eli kaupunkikehitystiimistä. Olin pitkään myös ainoa ulkomaalainen työntekijä Mannerheimintiellä.

Millaisissa tehtävissä olet ollut?

Olin aikanaan juristina NCC:n Pietarin toiminnoissa, sitten kansainvälisten suhteiden asiantuntijana Helsingin ja Pietarin välillä (specialist in international operations) ja marraskuusta 2015 alkaen olen ollut täällä Helsingissä hankekehittäjänä.

Mistä pidät työssäsi?

Tykkään eniten siitä, että hankekehittäjän toimenkuva on erittäin monipuolinen. Siihen kuuluu paljon sekä vuorovaikutusta että tutkimustyötä. Toimin käytännössä tiettyjen projektien vetäjänä ja tässä roolissa minun pitää varmistaa, että kaikki projektin ”palaset” eli sidosryhmien suhteet sekä sisäiset ja ulkoiset prosessit ja menetelmät menevät suunnitellusti eteenpäin ja hanke etenee. Minusta se on täydellinen introvertti-ekstrovertti-yhdistelmä.

Miksi olet viihtynyt NCC:llä?

Arvostan työtä NCC:llä sen takia, että olen saanut mahdollisuuden työskennellä kahdessa maassa ja kolmessa täysin eri tehtävässä. Olen tehnyt jokaisessa roolissani positiivisesti haastavia, mielenkiintoisia tehtäviä ja tutustunut mukaviin ja älykkäisiin ihmisiin.

Millainen työkaveri olet?

Olen huumorintajuinen ja sen verran aktiivinen ja puhelias, että onneksi läheiset kollegani ovat todella kärsivällisiä minun kielitaitoni suhteen.

Mitä pidät vahvuuksinasi?

Uskon vahvasti periaatteeseen ”ensin hoidetaan ihminen ja sitten asia”, ja tämä asenne on palvellut minua hyvin koko työurani aikana.

Mikä on mieleenpainuvin projektisi?

Mieleeni tulee Ankkuri-hoivataloprojekti Espoossa. Mukana oli parikymmentä suur- sekä pienomistajaa, joiden kanssa piti sopia erikseen osakekaupan ehdoista ja tehdä omia aiesopimuksia. Kauppapäivänä sijoittajan kauniilla toimistolla Pohjoisesplanadilla oli aika ruuhkaista, kun kaikkien omistajien piti allekirjoittaa kauppakirjat samalla kertaa, sillä muuten kauppa ei olisi onnistunut. Kaikki meni onneksi hyvin.

Onko joku kollegasi erityisesti vaikuttanut työhösi positiivisesti?

Minulla on aina ollut hyviä esimiehiä. Vaikka olemmekin itseohjautuvia ja itsenäisiä ammattilaisia, niin esimiehen rooli on kuitenkin tärkeä. Hyvä esimies on tukena ja hänen kanssaan voi sparrata. Jos on hyvä suhde esimieheen, työ sujuu paremmin ja viihtyy paremmin. Ensimmäinen esimieheni NCC:llä Pietarissa oli lakiasiainjohtaja Maria, jonka kanssa olemme nykyään parhaita ystäviä. Nykyinen Urban Development -tiimi on yksi parhaimmista työtiimeistä, joissa olen ollut.

Miten sisäistä yhteistyötä voisi parantaa?

Korona-aikaan on kokeiltu kaikkia työkaluja esimerkiksi Teamsiä. Se parantaa yhteistyötä monin tavoin, kun voi keskustella ihmisten kanssa, vaikkei olla kasvokkain. Teams vähentää myös sähköpostien määrää. Meidän tiimin kokemus työkalusta on positiivinen. Kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta ei pidä unohtaa ja se on tärkeää, mutta etätyöaikaan Teams on hyvä apu.

Mikä on suurin oppisi tähän mennessä?

Jokainen on itse vastuussa omasta työhyvinvoinnistaan, työurastaan ja työtehtävistään. Me teemme paljon tiimityötä ja kollegoilta saa aina apua, mutta silti jokaisen pitäisi pitää huolta sekä omasta työstään että terveydestään.

Onko mieleesi jäänyt jokin hauska tapahtuma, jonka haluat kertoa?

Heti tulee mieleen 16.11.2015, joka oli tavallinen harmaa marraskuun maanantai. Minulle se ei ollut kuitenkaan ihan tavallinen, koska oli minun ensimmäinen työpäiväni Helsingissä.  Kello kahdeksalta aamulla istuin NCC:n aulassa ja odotin. Kaksi tuntia kului, mutta kukaan ei tullut hakemaan minua. En osannut siinä vaiheessa melkein yhtään suomea. Soitin lopulta ujosti esimiehelle, joka vastasi olevansa Lahdessa asiakastapaamisessa ja että minun piti löytää joku Sanna perehdyttämään minua. Alku ei siis ollut hirveän onnistunut, mutta onneksi asialla oli onnellinen loppu: sain hyviä työkavereita, mielenkiintoisia työtehtäviä ja esimieskin oli todella mukava tyyppi.

Entä kun on tapahtunut jotain ikävää, mitä olet oppinut niistä?

Kun tekee paljon, niin on aina vaara tehdä myös virheitä. Ilman virheitä ei ole työtä eikä elämää. Niistä pitää oppia ja miettiä, mitä voisin tehdä toisin, jotta sama virhe ei toistu.

Miten työelämä eroaa Venäjän ja Suomen välillä?

Työelämässä on muutama selvä ero maiden välillä. Venäjällä palautetta annetaan enemmän, sekä kehuja että kriittistä palautetta. Tykkäsin siitä, sillä ilman palautetta ei pysty kehittymään.

Venäjällä saa enemmän palautetta, mutta toisaalta taas Suomessa päätökset ja keskustelut menevät paljon sujuvammin ja nopeammin, kun kaikki osapuolet puhuvat suoraan, niin sanotusti ”vähän mutta asiaa”. Suomessa on myös yhteistyötä viranomaisten kanssa ja aika usein se menee sujuvasti.

Venäjällä on vähemmän palavereita, mutta enemmän sosiaalista vuorovaikutusta työasioista. Jos joku asia askarruttaa, niin siellä käydään ensin paikan päällä juttelemassa ihmisten kanssa. Kokouskutsua laitetaan vasta, jos sille on tarvetta ensikeskusteluiden jälkeen. Ylipäänsä Venäjällä keskustellaan enemmän kuin Suomessa.

Miten näet hankekehitysalan kehittyvän tulevaisuudessa?

Mielestäni hankekehityksen rooli rakennusalalla kasvaa. Meidän pitää pystyä tarjoamaan asiakkaille mahdollisimman kattavia ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ei pelkästään rakentamispalveluita vaan myös kumppanien etsintää, yhteistyötä viranomaisten kanssa, digitalisaatio- ja kestävän kehityksen ratkaisuita ja ylipäätään koko prosessin johtamista. Hankekehityksen kautta tällainen yhtälö onnistuu.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.