Alun perin Australiassa kehitetty rakentamisen allianssimalli saapui Suomeen reilu vuosikymmen sitten. Hyödyntäminen tekemiseen ja oppien jakamiseen alkoi infrastruktuurihankkeissa. NCC otti metodin käyttöön ensimmäisten joukossa.
Toimialajohtaja Frej Weurlander on allianssimallin veteraani. Kokemuksensa perusteella hän on valmis vannomaan sen toimivuuteen suhteessa perinteisiin projektikäytäntöihin. Erityisen hyvin malli sopii julkisiin hankkeisiin, joissa matkan varrella suunnitelmat saattavat muuttua tai joissa olennaista on loppukäyttäjien varhainen integrointi.
– Perinteiset urakoiden sopimusmallit ovat usein hyvin sääntöorientoituneita ja niissä määritellään tarkkaan, kuka mitäkin missä vaiheessa tekee. Joskus on jopa toivottu, että käyttäjä ei olisi prosessin aikana sotkemassa, Weurlander kuvailee.
“Olemme ihmisiä”
Allianssimallissa todennettua rakentamistarvetta seuraa kehitysvaihe ja hanketta toteuttavien tahojen valinta. Johtamisjärjestelmä muokkautuu projektin ja myös mukana olevien henkilöiden mukaan. Onnistumisen edellytyksenä on ehdoton rehellisyys, läpinäkyvyys ja luottamus. Kaiken on oltava pöydällä. Piiloagendat ja välistävedot romuttavat rakennelman.
– Käytännössä voidaan sopia mistä tahansa, kunhan se tehdään yhdessä. Tällöin kenenkään oikeuksia ei rikota. Kaikki perustuu yhteisiin päätöksiin ja niiden on oltava samanmielisiä, painottaa Weurlander, ja korostaa ison kuvan ymmärtämistä ja joustavuutta.
– Jokainen vastaa siitä, mitä on projektiin tuonut. Mutta kun ihmisiä olemme, virheitä sattuu ja konflikteja syntyy. Joskus keskustelu on kovaäänisempää. Mutta toisia ei syytellä, asiat ratkaistaan ja mennään eteenpäin. Tuloksen kannalta ei ole merkitystä, kuka tekee asiat, kunhan joku tekee. Vastuunsiirtely tai välttely ei malliin kuulu. On järkevää huolehtia myös seikoista, jotka on sovittu toisen tehtäväksi.
Allianssimallin voisi kuvitella helpottavan myös suhdannevaihteluista selviämisessä. Weurlander näkee merkityksen kuitenkin säästöjä ja karsimisia laajempana. Kun mallissa on lupa kyseenalaistaa eri ratkaisuja, merkitsee se tarkoituksenmukaisuuden korostumista. Tehdään ja hankitaan sitä, mitä tarvitaan ja mikä on järkevää.
Malli tukee projektia
NCC:lle allianssimallin käyttöönotto on ollut luontevaa ja helppoa. Yrityskulttuuriin on kuulunut pohjoismainen yhteistoiminnallinen ote, mikä ilmenee luotettavuutena ja haluna yhdessä tekemiseen.
Hyvä esimerkki osaamisesta ovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle Ouluun paraikaa rakentuvat kymmenien tuhansien neliöiden ja useiden rakennusten tilat. Niin sanottu OYS 2030 -uudistamisohjelma sisältää paitsi uuden yliopistosairaalan kaikkine toimintoineen, niin myös alueelle sijoittuvia tukipalveluita.
NCC on vastannut uuden sairaalan A-rakennuksen ja 2. vaiheen rakennusten toteutuksesta, josta käynnissä on F-talon rakentaminen. Tavoitteina on mahdollistaa tilojen muunto- ja käyttöjoustavuus sekä tuottaa mahdollisimman toimivia ratkaisuja niin asiakkaille kuin henkilökunnalle.
Projekti ei ole ollut yksinkertainen kokeneellekaan rakentajalle.
– Hanke kasvoi matkan varrella, kun peruskonseptia muutettiin. Haettiin ratkaisu, joka vielä paremmin varmistaisi sairaanhoidon tehokkuuden. Samalla on pitänyt huolehtia ajoituksista, sillä vanha sairaala toimii koko ajan rinnalla. Meille se ei tuottanut ongelmia, mutta ilman allianssimallia muutokset olisivat olleet rakentajalle mahdottomia myös hankintalain ja riskienhallinnan näkökulmasta, toteaa Weurlander.
Kirjoittaja: Pekka Vänttinen
Tutustu NCC:n sairaalarakennusprojekteihin OYS2030-hankkeessa.
Katso video allianssista Oulun sairaalatyömaalla!
