Purammeko suotta?

Sain kunnian osallistua Helsingin Kiertotalousklusterin kevätseminaarin paneelikeskusteluun. Keskustelun aiheena oli ”Purammeko suotta?”. Keskustelun jälkeen jäin vielä uudelleen pohtimaan, kuinka monimutkainen ongelma kiinteistönomistajalla saattaa olla ikääntyvän rakennuksen kanssa.

Kiertotalousklusterin paneelissa oli mukana poikkeuksellisen laaja osaajajoukko rakentamisen eri osa-alueilta. Keskustelun aikana, ja erityisesti sen jälkeen, pohdin vielä uudelleen meille asetettua kysymystä. Kuinka oikeasti saataisiin aikaiseksi optimaalinen kokonaisratkaisu kiinteistöjen käytöstä ja hyödyntämisestä? Purkaminen on aina radikaali päätös, jossa rakennuskannasta poistetaan aiemmin tehty, usein mittava investointi, sekä rahatalouden että ympäristöarvojen kannalta. Myös julkinen mielipide on alkanut kohdella purkamista koko ajan kriittisemmin.

NCC:n Jarkko Heinonen

Jarkko Heinonen, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja

Kiinteistöjen omistajien vastuulla on ylläpitää kiinteistöjä ja varmistaa, että ne ovat optimaalisessa käytössä, tuottavat omistajalle tuottoa ja ovat terveellisiä ja turvallisia, kaupunkikuvaa samalla parantaen. Paine kiinteistönomistajia kohtaan on siis melkoinen ja päätökset nousevat vieläpä julkiseen keskusteluun. Kiinteistönomistajan näkökulmasta tilannetta voi pitää jopa mahdottomana hallita.

Keskusteluissa purkamista tai uudisrakentamista perustellaan usein vain yhdestä näkökulmasta, kommentoijan oman osaamisen ja mielipiteen rajoissa. Purkamiseen tai laajaan peruskorjaukseen, puhumattakaan käyttötarkoituksen muutokseen, johtava vastuullinen päätöksenteko edellyttää laajoja selvityksiä ja moninäkökulmaista harkintaa. Kiinteistön omistaja ja hankkeeseen ryhtyvä on loppukädessä se, jonka tämä vastuullinen ja vaikea päätös on aina tehtävä.

On myös tunnustettava, että olemme Suomessa purkaneet viime aikoihin saakka säilyttämisen arvoisia rakennuksia, jotka olisivat pystyneet laadukkaan korjausprojektin jälkeen täyttämään käyttäjien, omistajan ja ympäristön vaatimukset. Purkavaan uudisrakentamiseen kohdistuva kritiikki on tältä osin kehittänyt kiinteistöalan toimintaa ja nostanut vaatimustasoa päätöksien taustalla.

Neuvoksi kiinteistönomistajille tarjoaisin laaja-alaista selvitys- ja hankekehitysryhmää – yksin ei kannata jäädä. NCC:llä olemme valmiita auttamaan: pystymme tarjoamaan kustannustietoutta, toteutustapa- arviointia, ympäristönäkökulmien selvityksen, riskienhallintaa ja erilaisten tontinkäyttöratkaisujen optimointia. Hankekehitystiimimme arvioi puolueettomasti erilaisten toteutusvaihtoehtojen näkökulmat. Toki avuksi tarvitaan osaavat suunnittelijat, viranomaiset ja muut tarvittavat sidosryhmät. Monimutkaisen ja moniongelmaisen projektin äärellä kannattaa ottaa hankekehityksen osaava rakentaja rohkeasti mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hanketta kehittämään.

Lisäksi yhteistoiminnalliset urakkamuodot ovat paras tapa hallita kokonaisuutta ja turvata hankkeen onnistuminen. Hyödyt yhteistoiminnallisuudessa vain korostuvat aikana, jolloin kustannusten kehittymistä on kenenkään mahdoton arvioida rakennusprojektin keston mitassa.

Kulma21, NCC

NCC on kehittänyt ja korjannut esimerkiksi entisen KY-talon Helsingissä uudeksi Kulma21-kiinteistöksi.

Voit seurata Kulma21:n valmistumista seuraamalla työmaan nettisivua ja tilaamalla viikkotiedotteen. Lue lisää myös NCC:n korjausrakentamispalveluista.

Tästä voit tutustua Helsingin kiertotalousklusteriin.

Jos haluat keskustella vanhasta kiinteistöstäsi, ota yhteyttä NCC:n hankekehittäjiin.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


  • Jukka Huppunen

    28 maaliskuuta, 2023 10:34

    Hianoa Jarkko. Olen myös sitä mieltä, että hyvät verkostot, toimintatapojen kehittäminen ja yhteiset toimintamallit sekä digitaalisuus mahdolllistavat tämänkin asian edistämistä edelleen aina vain parempaan suuntaan:)

    • Jarkko Heinonen

      3 huhtikuuta, 2023 10:28

      Hei Jukka! Tämä havaintosi on helppo allekirjoittaa!

  • Risto

    28 maaliskuuta, 2023 22:44

    Hyvä blogikirjoitus asiasta. On tärkeää huomioida rakennuksen käyttöön vaikuttavat eri seikat. Pelkkä tekninen tai taloudellinen tarkastelu voi jättää huomioimatta mahdolliset kiinteistön käyttäjät, sen saavutettavuus, energiatalous ja elinkaari, sen aiheuttamat ympäristölliset vaikutukset, ympäristön ja sen muutosten vaikutukset rakennukseen ja sen käyttäjiin,…
    Olen ollut useissa hankkeissa, joissa rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksella on voitu lisätä sen elinkaarta, parantaa sen teknisiä järjestelmiä, tuottoa ja arvoa, vähentää muutostöiden tarvetta ja parantaa energiataloutta.

    • Jarkko Heinonen

      3 huhtikuuta, 2023 10:27

      Hyvä kommentti. Käyttötarkoituksen muutos voi monesti saada koko yhtälön toimimaan. Alueen profiili ja arvostus on voinut suurestikin muuttua alkuperäisen rakennusajan jälkeen. Tämän vuoksi olisikin erittäin toivottavaa, että käyttötarkoituksen muutokseen suhtauduttaisiin viranomaisnäkökulmasta nykyistä sallivammin.