Valtioilla, kunnilla, kaupungeilla, yrityksillä ja lähes kaikilla toimijoilla on tavoitteenaan painaa hiilipäästönsä alas. Jokaisella on omat keinonsa, mutta paras tulos syntyy, kun tavoitteeseen pyritään yhdessä.
NCC:llä toimimme yhteistyössä asiakkaidemme ja koko rakentamisen arvoketjun kanssa varmistaaksemme vähähiilisen ja resurssitehokkaan rakentamisprosessin ja rakennuksen elinkaaren. On myös tärkeää tunnistaa, millä ratkaisuilla on merkittävin vaikutus. Muun muassa tätä tukemaan olemme luoneet työkalun, jolla voimme ohjata asiakkaitamme vertailemaan eri ratkaisujen ja materiaalien merkitystä kokonaisuuteen.
Miten rakennushankkeen hiilijalanjälkeen vaikutetaan elinkaaren eri vaiheissa?
Tavoitteet ohjaavat
Hiilijalanjäljen ohjaamisessa on keskeistä yhteistyö asiakkaan kanssa jo aivan hankkeen alkuvaiheessa. Näin asiantuntijamme pystyvät ohjaamaan valintoja ja ratkaisuja siten, että vaikutusmahdollisuus on suurimmillaan. Esimerkiksi Espoon Asunnoille ja Asuntosäätiölle toteutimme Joutsenmerkityn asuinkerrostalokohteen, jossa päästiin jopa asetettua tavoitetta parempaan hiilijalanjälkitulokseen.
NCC on myös asettanut tavoitteen itse suunnittelemiensa asuntokohteiden hiilijalanjäljelle. Vuoden 2024 tavoite on 14,2 kg CO2e / m2 / v ja tavoitetta kiristetään 5 % vuosittain.
Sijainti, sijainti, sijainti
Rakennuksen sijainti asettaa hankkeelle ja siten myös sen hiilijalanjäljelle reunaehtoja. Esimerkiksi rakennuksen suuntaus vaikuttaa lämpökuormaan ja jäähdytyksen tarpeeseen. Pohjaolosuhteet puolestaan määrittävät pohjanvahvistuksen tarpeen ja perustustavan.
Käytettävissä oleva tila vaikuttaa myös vaikkapa paikallisen energiantuotannon mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Riihitontun työmaalla Espoossa olemme kumppaneidemme kanssa toteuttaneet geotermisen syvälämpöjärjestelmän, joka tuo lämmön lähes 400 asuntoon omalta tontilta.
OOPS, Espoo
Tulevaisuuteen suuntaava suunnittelu
Rakennuksen suunnitteluvaiheessa mm. tilankäyttö ja ratkaisuvalinnat ovat aivan keskeisiä hiilijalanjäljen kannalta. Materiaaleihin sitoutuva hiilijalanjälki muodostuu raaka-aineiden hankinnasta, kuljetuksesta ja jalostamisesta, rakennustuotteiden valmistamisesta sekä kuljettamisesta työmaalle.
Rakennus- ja rakenneratkaisut muodostavat jopa 50 % rakennuksen elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä. Tilankäytön huolellinen mitoitus ja yhteis- ja teknisten tilojen tehokas suunnittelu, kuten esimerkiksi hajautettujen tilojen kokoaminen yhdeksi suureksi palvelutilaksi, ovat tärkeitä keinoja.
Myöhemmissä elinkaaren vaiheissa hiilijalanjälkeä säästää muuntojoustavuus – joka sekin on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa.
Materiaalivalinnoilla on merkitystä
Hankintavaiheessakin voidaan vielä valita vähähiilisempiä materiaaleja esim. vähähiilistä terästä tai betonia. Tampereen opiskelija-asuntosäätiölle toteuttamamme asuintalo suunniteltiin alun alkaenkin mahdollisimman vähähiiliseksi ja resurssitehokkaaksi. Tiiviissä yhteistyössä asiakkaan ja betonielementtitoimittajan kanssa löysimme ratkaisun, jolla päästään rakennuksen rungon osalta yli 30 prosenttia pienempiin CO2-päästöihin verrattuna vakiotuotteista valmistettuun betonielementtirunkoon.
Lisäksi kierrätettyjen materiaalien hyödyntämismahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. NCC:n omassa toimitilahankkeessa, We Landissa, näyttävä julkisivu rakennetaan kierrätetystä ja edelleen kierrätettävästä kuparista.
We Land, Helsinki
Työmaan toiminnot mukaan tavoitteen toteutumiseen
Rakentamistoimintojen hiilijalanjälki muodostuu työmaan toiminnoista. Työmaalla käytettävän energian hiilipäästöt, työkoneiden sähköistäminen, keskeneräisen rakennuksen vaipan sulkeminen ja kuivatusolosuhteiden järjestäminen energiatehokkaasti tuovat positiivisen vaikutuksen. Puhumattakaan vaikutuksesta paikalliseen ilmanlaatuun.
NCC:llä kaikki työmailla käyttämämme sähkö on ollut fossiilivapaata jo vuodesta 2010 alkaen. Näin olemme vähentäneet Suomen toiminnassamme käytetyn sähkön tuotantoon liittyviä päästöjä (scope 2) lähes 18 000 tonnilla. Tämä vastaa päästömäärää, joka syntyy arviolta 120 miljoonasta ajokilometristä. Joka muuten on osapuoliin kolme kertaa maan ja Venuksen välinen etäisyys.
Käytönaikainen energiankulutus isossa roolissa
Rakennuksen käytössä kuluva energia ja osien vaihtaminen tuottaa käytönaikaisen hiilijalanjäljen. Energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttö ja älykkäät energianhallintajärjestelmät vähentävät päästöjä. Digitaalisuudella on merkittävä rooli käytönaikaisessa energianhallinnassa ja kiinteistön yksilöllisessä olosuhdehallinnassa.
Elinkaarimallilla toteutetussa hankkeessa rakentaja puolestaan vastaa kiinteistöstä koko sen elinkaaren ajan. Kun käytönaikainen seuranta, korjauspalvelut ja huoltotoimet on keskitetty yhdelle, rakennuksen läpikotaisin tuntevalle toimijalle, pysyy kiinteistö energiatehokkaana ja parhaassa mahdollisessa kunnossa vuosikymmenien ajan.
Korjata vaiko purkaa?
Vanhan korjaamisella on erilainen vaikutus hiilipäästöihin kuin uutta rakentamalla. Tätä tutkimme Kulma21 -hankkeessa, jossa kehitimme entisestä Ky-talosta modernin toimistorakennuksen. Kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata.
Aina ei kuitenkaan voida korjata. Tällöin vaihtoehdoksi jää rakennuksen purkaminen, purkujätteen käsittely ja kuljettaminen, jotka kaikki tuottavat käytön jälkeistä hiilijalanjälkeä.
Kulma21, Helsinki
Kaikki osa-alueet kohdalleen yhtäaikaisesti
Vähähiilisessä rakentamisessa haasteena on saavuttaa tavoite kustannustehokkaasti. Kohteen hiilijalanjälki-, kustannus- ja laatutavoitteista muodostuu monioptimoitava kokonaisuus, jossa kaikki osa-alueet on saatava kohdalleen yhtäaikaisesti.
Hiilijalanjäljen rinnalla voi syntyä myös hiilikädenjälkeä. Tällä tarkoitetaan rakennuksen myönteisiä ilmastovaikutuksia, kuten vaikkapa rakennuksen uudelleenkäytöllä tai materiaalien kierrätyksellä vältettävät päästöt tai rakennuksen tuottama ylijäävä uusiutuva energia.
NCC:llä seuraamme jokaisen valinnan ja päätöksen yhteydessä hiilijalanjälki- ja kustannusraamin toteutumista. Kun ohjaaminen perustuu ajantasaiseen tilannetietoon, ei loppuvaiheen todentavassa hiilijalanjälkilaskennassa ole enää mitään jännitettävää.
Tervetuloa NCC:n blogien pariin sivulla blog.ncc.fi
Aiheemme liittyvät rakentamiseen, tulevaisuuden kaupunkeihin, infrastruktuuriin, kestävään kehitykseen, työelämään ja opiskeluun. Asiantuntijoita, näkemyksiä ja inspiraatiota – tule keskustelemaan!
