Miten tehdään matala hiilijalanjälki kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa rakentamisen laadusta tinkimättä?

Espoon Asunnot ja Asuntosäätiö halusivat toteutettavaksi yhteisen Joutsenmerkki-korttelin matalalla hiilijalanjäljellä ja ARAn hyväksymään hintatasoon. Hankkeella haluttiin osoittaa, että kohtuuhintaisessakin rakentamisessa hiilijalanjälkeä voidaan pienentää hyvällä suunnittelulla ja Joutsenmerkki-toteutuksella.

Kaupunki- ja kiinteistökehityshankkeiden yhtenä tavoitteena on tuottaa kasvavien kaupunkien tarpeisiin uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja olemassa olevaa kaupunkirakennetta hyödyntäen, tiivistäen ja täydentäen. Espoon Karakallion hankkeessa kolme uutta asuinkerrostaloa rakennettiin tontille, jossa sijaitsee jo kaksi Espoon Asuntojen vuokrakerrostaloa. Uudiskortteli yhdistelee eri asumismuotoja.

– Meillä on yhtenä strategisena painopistealueena kestävä kehitys. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että hyödynnämme olemassa olevaa kiinteistökantaa ja infraa täydennysrakentamalla olemassa oleville tonteille silloin kuin niiltä tilaa löytyy, kertoo Espoon Asuntojen rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä.

Yhteistyössä NCC:n kanssa Espoon Asunnot ja Asuntosäätiö toteuttivat Karakallioon täydennysrakentamiskohteen määriteltyjen pääkriteerien mukaisesti.

– Karakallio-hankkeelle asetettiin jo hankkeen alkuvaiheessa kolme suunnittelua ja toteutusta ohjaavaa ylätason tavoitetta. Ensimmäinen päätavoite oli numeraalinen hiilijalanjälkitavoite. Sitten oli Joutsenmerkki-kriteerien täyttyminen ja kolmantena ARA-hintataso, kertoo NCC:n suunnittelunohjaaja Mervi Pekkanen.

Matala hiilijalanjälki koostuu lukuisista yksityiskohdista

Kohteessa noudatettiin Joutsenmerkki-kriteerien lisäksi ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa ja tutkittiin talotekniikan, kuten maalämmön ja aurinkopaneelien, vaikutusta hiilijalanjälkeen.

– Matala hiilijalanjälki koostuu lukuisista yksityiskohdista ja ne kaikki on saatava samanaikaisesti kohdalleen. Vähähiilisyyttä mietittiin alkuun energiatehokkuuden, uusiutuvan energiankäytön mahdollisuuksien sekä tilatehokkuuden kautta. Mietimme mm. yhteiskäyttötilojen osalta, mikä on oikeasti tarpeen ja miten toimintoja voidaan yhdistää samoihin tiloihin. Ajatuksena oli suunnitella, rakentaa ja käytössä lämmittää mahdollisimman vähän ylimääräisiä tiloja, Mervi kertoo.

– Lisäksi tutkimme kattavasti käytettävien materiaalien hiilijalanjälkeä suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Panostimme erityisesti niihin materiaaleihin, joilla on suurin vaikutus hiilijalanjälkeen ja toisaalta pienin vaikutus kustannuksiin.

NCC:n kohde Espoon Karakalliossa

Energiatehokkuutta koko elinkaaren ajaksi

Espoon Asunnot on Espoon suurin vuokra-asuntojen tarjoaja ja tuttu toimija monelle espoolaiselle. Lähes 17 000 kohtuuhintaisessa kodissa eri puolilla kaupunkia asuu jo noin 35 000 espoolaista.

– Rakennuttajana meille on tärkeää, että kohteessa on elinkaaren aikana ja asumisaikana energiatehokasta. Mielellämme jopa investoimme jo rakentamisvaiheessa sellaisiin ratkaisuihin, jotka tuottavat meille säästöjä kustannuksissa asumisaikana. Maalämpö on esimerkki tällaisista ratkaisuista, Pirjo jatkaa.

Karakallion kohteessa hyödynnettiin mm. maalämpöä 98 % energiapeittoasteella, rakennuksen tehokasta muotoa, aurinkosähköpaneeleja 5 kWp, rakennusvaipan hyvää tiiveyttä sekä energiatehokasta ilmanvaihtoa ja valaistusta.

– NCC:ltä saimme ehdotuksia vaihtoehtomateriaaleista, mikäli materiaalien osalta tuli ristiriitoja. Koko hankkeen ajan arvioitiin tietysti myös kustannuksia, joten NCC:n projektitiimi huolehti sekä kustannus- että hiilijalanjälkiohjauksesta, Pirjo kertoo.

Yhä parempiin tuloksiin

Hankkeella haluttiin osoittaa, että kohtuuhintaisessakin rakentamisessa hiilijalanjälkeä voidaan runsaasti pienentää hyvällä suunnittelulla. Hankkeesta tehtiin sen aikana useampi hiilijalanjälkilaskelma, joiden tulosten perusteella ohjattiin hankkeen suunnittelua ja toteutusta kohti pienempää hiilijalanjälkeä. Ja tulokset yllättivät positiivisesti.

– Koko hankkeen ajan mentiin parempaan ja parempaan suuntaan. Hiilijalanjäljelle asetetut numeeriset tavoitteet alitettiin lopulta reilusti ja kohde ylsi erinomaisiin hiilijalanjälkituloksiin, kertoo Mervi.

Kolmen talon elinkaaren aikaiset päästöt ovat 817–820 kgCO2/brm2 per talo, mikä jäi reilusti alle hankkeen alussa FiGBC:n laskentaohjeen mukaisesti asetetun hiilijalanjälkitavoitteen, 1250 kgCO2/brm2. Ympäristöministeriön nykyisin voimassa olevan arviointimenetelmän mukaan kolmen talon vastaavat elinkaarenaikaiset tulokset ovat 12,3 – 13 kgCO2e/m2/a

NCC:n toteuttama kohde Espoon Karakalliossa

Tehokkaasti ja ratkaisukeskeisesti hyviä ja kohtuuhintaisia koteja nykyisille ja tuleville espoolaisille

– Yhteistyössä NCC:n kanssa erityisen hyvää oli se tehokkuus, millä hanketta yhdessä tehtiin. Pitkin projektia tiimi toi hankkeeseen ratkaisukeskeisyyttä ja ratkaisuhakuisuutta. Olemme olleet tyytyväisiä tämän projektin oppeihin ja anteihin. Ja alue, johon talot kohosivat näyttää todella kauniilta ja kaupunkikuvallisesti hienolta nykyisin, Pirjo lopettaa.

Katso video NCC:n ja Espoon Asuntojen yhteistyöstä Karakalliossa

NCC:n ja Espoon Asuntojen video

Lue myös: NCC:n vastavalmistunut kerrostalokohde yltää erinomaisiin hiilijalanjälkituloksiin

Tutustu blogeihimme. Aiheemme liittyvät rakentamiseen, tulevaisuuden kaupunkeihin, infrastruktuuriin, kestävään kehitykseen, työelämään ja opiskeluun.

Karakallion hanke lyhyesti:

  • Kohde käsittää kolme seitsenkerroksista asuintaloa, joissa on yli 140 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Talot valmistuivat syksyllä 2022.
  • Taloista kaksi NCC toteutti Espoon Asunnoille ja yhden Asuntosäätiölle.
  • Molemmille rakennuttajille kohde oli ensimmäinen Joutsenmerkin saanut asuinrakennushanke ja toimi esimerkkinä ekologisesta ja laadukkaasta, mutta kohtuuhintaisesta asumisesta.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.