Kun vuosikymmen vaihtui, on aika katsoa taaksepäin ja kerrata, mitä työturvallisuudessa saatiin viimeisen kymmenen vuoden aikana aikaiseksi. NCC:n talonrakentamisen työpäälliköt Mikko Mäkelä pääkaupunkiseudun asuntorakentamisesta sekä Ilkka Kujala Jyväskylästä ovat olleet mukana viemässä muutosta eteenpäin. Seuraavassa he kertovat, miten turvallisuusjohtaminen ja sen myötä työturvallisuus tuona aikana kehittyi.
Viime vuosikymmenen aikana ei NCC:llä tapahtunut Suomessa yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Muutoinkin työturvallisuuden kehittyminen oli tilastojen valossa positiivista. Tapaturmataajuudessa päästiin 29:n tasolta yli kaksikymmentä pykälää alaspäin. Yhä useampi henkilö siis pääsi työpäivän päätteeksi työmailtamme terveenä kotiin.
– Löysin PowerPoint-esityksen vuodelta 2011, jossa NCC:n vuoden TR-tavoitteen kerrottiin olevan >90 % ja tapaturmataajuustavoitteen ≤25. Samassa esityksessä todetaan, että elokuun loppuun mennessä meillä Jyväskylässä oli tapahtunut seitsemän tapaturmaa ja turvallisuushavaintoja oli kasassa 120 kappaletta. On huomioitava, että tuossa vaiheessa tilastoimme vain oman henkilöstön tapaturmat – emme aliurakoitsijoita. Kun nyt Jyväskylän seudulla ei ole yli kahteen vuoteen tapahtunut NCC:läisille yhtäkään tapaturmaa ja aliurakoitsijoillekaan yli vuoteen, TR-tavoite on >97 %, ja kun havaintojen määrä huitelee 700:ssa, voi todeta, että turvallisuudessa on otettu iso loikka eteenpäin, Ilkka Kujala toteaa.
Mitä sitten vuosikymmenen aikana tehtiin, jotta tällainen tuloskehitys oli mahdollista? Merkittävin ansio on työturvallisuuden aktiivisella johtamisella, joka muokkasi kulttuuria ja teki turvallisuutta entistä näkyvämmäksi.
– On iso asia, kuinka työturvallisuus on nostettu johdon suunnalta tärkeimmäksi asiaksi, ja että turvallisuudesta puhutaan konkreettisella ja käytännönläheisellä otteella. Näin se menee läpi linjan ja muuttuu tekemisen perusedellytykseksi. Asenteet muuttuvat väistämättä, kun turvallisuus ei ole erillinen, vaan jatkuvasti esillä oleva asia, Kujala sanoo.
– Vaikka turvallisuuskulttuuri oli NCC:llä mielestäni hyvä ja avoin jo viime vuosikymmenen alussa, on todettava, että meidän työmailla missä tahansa roolissa asioivien henkilöiden turvallisuuden varmistamisen eteen on tehty vuosi vuodelta enemmän töitä. Esimerkin kautta johtamiseen on keskitytty ja pyritty luomaan entistä enemmän sellaista ilmapiiriä, missä työntekijät uskaltavat tuoda näkemyksiään työnjohdon tietoon ja myös omatoimisesti puuttumaan näkemiinsä riskinottoihin, Mikko Mäkelä sanoo.
– Tämän lisäksi turvallisuuteen liittyvien asioiden jakaminen työmaalta ja toimialalta toiselle on mielestäni tukenut todella paljon turvallisuuden kehittymistä. Esimerkkien kautta ihmiset kuuntelevat asioita ja tämän jälkeen mahdollisesti muokkaavat omaa toimintaansa niin, ettei ainakaan samanlaisia tapaturmia tai vaaratilanteita tapahtuisi heille itselleen. Kaikki edellä mainittu vaatii yrityksen johdon tuen ja sitä olen kyllä saanut Safety First -johtamiseen liittyen, Mäkelä jatkaa.
Uusia toimintamalleja ja varustekehitystä
Menneen vuosikymmenen aikana otettiin käyttöön muun muassa työvaihekohtaisten työturvallisuussuunnitelmien (TTS) laatiminen jokaisesta työvaiheesta ja turvallisuushavaintojen, läheltä piti -tilanteiden sekä tapaturmien entistä tarkempi raportointi.
– Tapaturmien ja havaintojen paremman seurannan lisäksi puuttumisherkkyys heikkoihin tuloksiin vahvistui. Vuoden 2011 kalvoissa ohjeistettiin, että jos TR-tulos menee alle 92 %, yksikön johtaja vierailee työmaalla. Nykyisin, jos tulos on alle 97, on vähintään työpäällikkö välittömästi työmaalla porukan kanssa selvittämässä, mistä heikko tulos johtuu. Jokainen raportti käydään huolella läpi – ja oppimisen vuoksi se myös halutaan tehdä, Kujala sanoo.
Uusina toimintatapoina käytäntöön vietiin esimerkiksi kivasti, pahasti, hyvästi -menettelytapa, turvallisuusinfot ennen vaarallista työvaihetta sekä erilaisia palkitsemiskäytäntöjä kuten myös työmaiden turvallisuus-WhatsApp-ryhmät, mihin lähetetään ajankohtaisia turvallisuuteen liittyviä asioita.
– Positiivisena esimerkkinä voisin nostaa erään projektin kehittämän tavan käydä säännöllisesti ajankohtaisia turvallisuushavaintoja läpi työntekijöiden kanssa. Jokainen vuorollaan esittelee menneenä viikkona itse tekemänsä turvallisuushavainnot koko porukalle. Kun kaikki havainnot on käyty läpi, arvotaan satunnaisesti yksi havainto kaikkien joukosta ja sen tekijälle annetaan pieni palkinto. Palkinto vaihtelee joka kerta – esimerkiksi ystävänpäivänä pidetyssä arvonnassa palkintona oli kukkakimppu ja suklaalevy. Tämä on osaltaan kannustanut työntekijöitä olemaan aktiivisia havaintojen tekemisessä ja niiden viestimisessä koko työmaaporukalle, Mäkelä kertoo.
Työturvallisuuden kehityksessä näkyy lisäksi se, kuinka sitä on tehty entistä enemmän myös työhyvinvointi ja ergonomia edellä.
– Esimerkiksi työvaatteet ja henkilösuojaimet ovat kehittyneet valtavasti – työhön sopiviksi – mihin NCC on omalta osaltaan vaikuttanut. On tullut paljon erilaisia vaihtoehtoja ihmisen ja tehtävän mukaan. Myös työergonomia, työkalut ja sosiaalitilat ovat parantuneet entisestään, Kujala luettelee.
– Työmaista on pyritty myös tekemään terveellisempiä. Pölyn leviämisen estämiseen on keskitytty sitä enemmän mitä pidemmälle vuosikymmen on edennyt ja esimerkiksi osastointia, tilojen alipaineistusta sekä porien ja piikkauskoneiden kohdepoistoa on tehostettu. Lisäksi tekniikka on kehittynyt kiihtyvällä vauhdilla ja tämäkin osaltaan on auttanut entistä turvallisempien työskentelyedellytysten luomisessa, Mäkelä sanoo.
