Miksi tarvitaan lisää korjausrakentamista?

Siitäkin huolimatta, että nykyisen rakennuskannan korjausvelka kasvaa, toiminnalliset vaatimukset muuttuvat ja hiilineutraalius on pian edellytys, on korjausrakentamisen markkina vain hitaassa kasvussa. Mielestäni tähän tarvitaan muutos. Korjausrakentamisen merkitystä Suomen rakennuskannan uusimisessa tulisi lisätä – kiihtyvällä vauhdilla.

Korjausvelka ja muutosvaatimukset kasvavat

Rakennusteollisuuden näkemyksen mukaan korjausrakentamisen markkina lähestyy volyymien osalta uudisrakentamisen kokoluokkaa. Ja tulevina vuosina korjausrakentamisen markkinan ennustetaan jatkavan noin prosentin hienoista kasvua, kun taas uudispuolelle ennustetaan volyymien pienentymistä. Korjausrakentamisen painoarvo rakentamisessa on siis hitaassa kasvusuunnassa.

Kun tätä peilaa Rakennetun omaisuuden tila -raportin kautta, jossa todetaan, että kuntien palvelurakennusten korjausvaje kasvaa edelleen, voi vain todeta, ettei tuo prosentin volyymilisäys vielä korjausvelkaa ratkaise. On myös hyvä tunnistaa, että rakennuksemme vanhentuvat tällä hetkellä nopeammin ennemminkin toiminnallisen käytön kuin teknisen ikääntymisen kautta. Eli työskentely- ja olosuhdevaatimusten muutokset, kuten työskentelytapojen murros ja koronan myötä otettu digiloikka, kohdistavat rakennuskantaamme merkittäviä paineita.

Hiilineutraaliustavoitteet velvoittavat

Mikä suomalaisille sitten on tärkeää? Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan hyvinvointivaltio halutaan säilyttää ja työpaikkoja lisätä. Niiden jälkeen tärkeysjärjestyksessä tulevat mm. ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja jätteiden määrän vähentäminen. Kuluttajat ja äänestäjät siis näkevät tällä hetkellä kestävän kehityksen erittäin tärkeässä roolissa. Tämä heijastuu jo nyt tehdyissä poliittisissa päätöksissä, kuten siinä, että nykyisessä hallitusohjelmassa Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Toki vastaava tavoite on myös suurimmilla kaupungeillamme.

Mitä hiilineutraalius tarkoittaa rakennuskannan kannalta? Otetaan esimerkiksi Helsinki, missä olemassa olevaa rakennuskantaa on nyt noin 45 Mkr-m2. Vuoteen 2035 mennessä sitä tullee lisää noin 15 Mkr-m2, jolloin ollaan 60 MKr-m2:ssä. Suhteessa kuitenkin valmista rakennuskantaa on merkittävästi enemmän, mikä tarkoittaa sitä, että jos ja kun haluamme päästä hiilineutraaliustavoitteeseen myös rakennuskannassa, on voimakkaita toimenpiteitä kohdistettava ennen kaikkea jo olemassa olevaan, rakennettuun rakennuskantaan.

Koko elinkaari huomioitava

Tällä hetkellä käydään paljon keskustelua siitä, puretaanko vai korjataanko. Purkava uudisrakentaminen nähdään yhtenä vaihtoehtona hiilineutraaliustavoitteiden täyttämiseksi. Asiaa pohditaan myös ympäristöministeriön tänä vuonna julkaisemassa mielenkiintoisessa teoksessa Purkaa vai korjata? Alla olevassa kaaviokuvassa näkyy hyvin se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa: uudisrakentamisella saadaan aikaan suuri hiilipiikki. Joten jos lähdemme tavoittelemaan rakennuskannan hiilineutraaliutta uudisrakentamisen kautta, joudumme aikamoiselle takamatkalle verrattuna olemassa olevan rakennuskannan kunnostamiseen. Kyseessä on useamman kymmenen vuoden säästötarve, jotta hiilipiikki saadaan kurottua umpeen.

Purkaa vai korjata
Lähde: Purkaa vai korjata? : Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot, Ympäristöministeriö

Samassa teoksessa on tapaustutkimus, jossa tutkittiin, että jos korjaamiseen panostetaan tavoitteellisesti ja hiilijalanjälkiratkaisuilla tavoitellaan uudisrakentamisen tasoa, on korjaamisessa mahdollista päästä uudisrakennusta vastaaviin elinkaariajan hiilitavoitteisiin. On myös erittäin huomioitavaa, että tutkimuksen mukaan tällaiset ratkaisut voidaan toteuttaa myös taloudellisesti tehokkaasti.

Korjausrakentamisessa ratkaisu

Ympäristöministeriön kiertotalousnäkemyksen mukaan uutta rakennetaan vain tarpeeseen ja olemassa oleva rakennus pyritään hyödyntämään maksimaalisesti. On myös hyvä muistaa, että kiertotaloudessa materiaalin kierrättäminen on vasta toimenpiteiden loppupäässä. Sitä ennen tulee uusiokäyttö, eli esimerkiksi rakennusosien uudelleen käyttäminen. Rakennusalan tulevia haasteita onkin, kuinka pystymme hyödyntämään olemassa olevat rakennukset ja purettavien rakennusten materiaalit mahdollisimman tehokkaasti uudelleen.

Meillä on siis aikamoiset paineet kasvattaa korjaamista ja myös sen laadullista puolta. Näkisin, että prosentin nousu korjausrakentamisen volyymeissä ei tule ratkaisemaan ongelmaa, vaan tarvitsemme lisäpanostuksia korjausrakentamiseen, jotta tekniset ikääntymiset, toiminnalliset vaatimukset ja hiilineutraaliustavoitteet saadaan täyttymään. Korjaaminen täytyy ottaa vakavammaksi vaihtoehdoksi uudisrakentamisen rinnalle ja aidosti panostaa korjaamisen ratkaisuihin. Näin korjaaminen voi näyttäytyä erittäin tärkeänä tekijänä myös Suomen ja kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.