Yhdyskuntasuunnittelun perusteet -opintojakso on pakollinen arkkitehti- ja maisema-arkkitehtiopiskelijoille ja se tarjoaa mahdollisuuden syventyä kaupunkisuunnittelun monimutkaisiin haasteisiin käytännön harjoitustöiden kautta.
Opetustehtäväni keskittyi harjoitustöiden ohjaamiseen, mikä mahdollisti aidon vuorovaikutuksen opiskelijoiden kanssa. Tavoitteenani oli myös herättää innostusta yhdyskuntasuunnittelua kohtaan ja korostaa arkkitehdin ammatin monipuolisia mahdollisuuksia eri toimintaympäristöissä.
Lisäksi haluan kannustaa nuoria hakeutumaan suunnittelutoimistojen tai kaupunki- ja kunta-alan organisaatioiden lisäksi myös mielenkiintoiseen rakennusliikemaailmaan, jossa tehtäväkenttä on hyvinkin laaja.
Tavoitteena vetovoimainen kaupunginosa 2030-luvun vaatimuksin
Aluesuunnittelun harjoitustyö jaettiin neljään osaan alkaen strategisen tason visiotyöstä ja päättyen asemakaavatasoiseen suunnitelmaan.
Suunnittelutehtävä sijoittui entiselle Malmin lentokenttäalueelle, joka on paraikaa Helsingin kaupungilla kaavoitusprosessissa. Harjoitustyön alue rajattiin lentokentän pohjoisosaan Tattarisuon ja Falkullan väliin. Alueen laajuus on 350 hehtaaria eli mistään aivan pienestä suunnittelualueesta ei ollut kyse.
Opintojakson tehtävänä oli suunnitella vetovoimainen kaupunginosa ja asuinalue, joka vastaa 2030-luvun asukkaiden ja yhteiskunnan vaatimuksiin. Jo pelkästään asuntorakentamisen vaadittu laajuus 210 000 k-m2 tarjoaa asumista reilulle 5 000 ihmiselle ja on haastava tehtävä kokeneemmallekin tekijälle. Lisäksi alueelle tuli suunnitella 2 000 k-m2 laajuinen päiväkoti ja 2 000 – 10 000 k-m2 kaupallisia palveluita. Lähtökohtaisesti vaadittiin myös liikenneverkon sekä viher- ja virkistysverkoston pohtimista ekologian näkökulmaa unohtamatta.
Yhteisöllisyyttä ja kiertotaloutta: opiskelijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kaupungeista
Heti alkuun oli selvää, että opiskelijat ottivat tehtävän haltuun monipuolisesti ja osin kriittisestikin esimerkiksi sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän suunnittelun näkökulmista. Rakentamisessa energiatehokkuus, kiertotalous ja alueen biodiversiteettiä tukevat ratkaisut nostettiin esiin useassa ryhmässä. Ryhmien välillä oli toki myös toisistaan poikkeavia teemoja, joista mainittakoon idea yhteisvastuullisista yhteiskäyttötiloista julkisen sektorin ja taloyhtiöiden välillä, elinikäisen asumisen mahdollistaminen alueella, asukkaiden yhdenvertaisuuden mahdollistaminen saavutettavilla ja esteettömillä liikuntapaikoilla sekä läheisen teollisuusalueen sekä uusien asukkaiden liittymäpintaan ideoidusta teemapuistosta.
Fyysistä kaupunkisuunnitelmaa ajatellen ensimmäiseksi tuli ratkaista, mihin rakennetaan ja mihin ei ja löytyykö alueelta maisemallisia tai historiallisia arvoja, jotka halutaan säilyttää. Rakentamiselle varatuille alueille tuli suunnitella korttelirakenne ja käyttötarkoitukset sekä määrittää kullekin korttelikokonaisuudelle rakentamisen tehokkuus. Katuverkon suunnittelussa tuli ottaa huomioon eri liikkumismuodot kuten ajoneuvo-, raide-, kävely- ja pyöräliikenne sekä niiden keskinäinen priorisointi. Tärkeä merkitys oli myös alueen kokonaishahmon luomisella, kaupunginosan hahmottumisella suurmaisemassa ja arkkitehtuurin isoilla suuntaviivoilla, jotka tarkentuivat työn edetessä.
Laajan tehtäväkentän ratkaiseminen vaati ryhmätyötaitoa
Opintojakson tavoitteena oli suunnitella uusi kaupunginosa, ja laajan tehtäväkentän ratkaiseminen vaati ryhmätyötaitoa. Työ aloitettiin yhteisellä maastokäynnillä, jonka pohjalta tehtiin maisema-analyysi. Opiskelijat loivat vahvan vision uudelle kaupunginosalle ja laativat yleissuunnitelman. Alue jaettiin osa-alueisiin, joista jokainen opiskelija vastasi yksilötyönään, sisältäen mm. rakennusten sijoittelun kortteleissa, talotyypit, arkkitehtuurin suuntaviivat, pysäköinnin ja pihatilat. Prosessin aikana yhteistyö “naapurien” kanssa oli tärkeää, jotta ryhmän luoma yhteinen visio toteutui.
Harjoitustöiden ohjaus toteutettiin koko kevään ajan ryhmissä myös yksilötöiden osalta. Tämä tapa mahdollisti hyvin vertaisoppimisen. Opintojakso päättyi tilaisuuteen, jossa opiskelijat esittelivät työnsä ja saivat suullisen arvioinnin.
Minulle ohjaajana tuotti iloa erityisesti se, että opiskelijoiden into kasvoi harjoitustöiden edetessä. Porukassa vallitsi hyvä ryhmätyön tekemisen meininki, ja muutamat lopputulokset ylittivät opintojaksolle asetetun tavoitetason reippaasti.
Monialaisuus on keskeistä kaupunkikehittämisen monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa
Hedelmällinen yhteistyö eri alojen välillä on tärkeää hankkeiden onnistumiselle nyt ja tulevaisuudessa. Yhdyskuntasuunnittelun kurssille osallistui eri alojen opiskelijoita, pääasiassa Aalto-yliopiston arkkitehti- ja maisema-arkkitehtiopiskelijoita mutta myös Insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön laitoksen ja Helsingin yliopiston maantieteen opiskelijoita.
Itse pääsin hyödyntämään pitkää ja monipuolista alan kokemusta niin kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen kuin rakennussuunnittelun ja toteutuksen osalta eli myös annettavana oli laajan perspektiivin näkemystä. Pyrin myös avaamaan suunnitteluprosessin hallintaa, koska tätä ei omana opiskeluaikana juuri lainkaan opetettu, ja prosessin hallinta on kuitenkin edellytys työn loppuun saattamiselle aikataulussa.
Kiitos Aalto-yliopistolle tästä mahdollisuudesta ja opiskelijoilleni hienosta työstä! Opetustyö jatkuu jälleen ensi vuonna.
Lue myös muita NCC:n blogitekstejä
Aiheemme liittyvät rakentamiseen, tulevaisuuden kaupunkeihin, infrastruktuuriin, kestävään kehitykseen, työelämään ja opiskeluun. 👉 blog.ncc.fi