Napsun monitoimitalon rakentaminen on osa suurempaa koulumuutosta Rovaniemellä – rakentamisen ratkaisuihin kuunneltiin tarkoin kolmen koulun henkilöstöä

Projektipäällikkö ja tulevan monitoimitalon johtaja Tiina Mölläri Rovaniemen Nivavaarassa rakentuvan Napsun edessä.
–Työmaakierroksella hiljainen hyrinä kertoo, että käyttäjät ovat tyytyväisiä. Kun vielä pienet vau-huudahdukset siivittävät kierrosta, voimme olla tyytyväisiä.

Tavoitteena on, että uudesta monitoimitalosta ja Pohjois-Suomen yhdestä suurimmasta yhtenäiskoulusta tulee turvallinen, terveellinen ja hyvinvointia tukeva. Uuteen Napsuun yhdistetään kolmen tiensä loppupäässä olevan koulurakennuksen toiminnot.

Napsun monitoimitalo on suunniteltu 1200 henkilölle. Monitoimitalohanketta tehdään allianssimallilla NCC:n kokoaman suunnittelu- ja rakentaja-ammattilaisten sekä Rovaniemen kaupungin eri toimintojen kesken erittäin tiiviissä yhteistyössä.

– Kaiken yhteistyön lähtökohta on se, että kunnioitamme toistemme asiantuntijuutta. Meillä on myös sellainen ilmapiiri, että asioita kysytään puolin ja toisin. Jos en ymmärrä jotain, voin aina soittaa ja selvittää. Samaten vaikka työmaalla työntekijä voi kysyä, miksi tämä tehdään näin ja minä kerron, miksi se on käyttäjille tärkeää, Tiina Mölläri kertoo.

Lähes päivittäistä yhteistyötä Mölläri kertoo tekevänsä allianssin projektipäällikön, NCC:n Eemeli Antinmaan kanssa.

– Meistä on tullut Eemelin kanssa läheisiä työkavereita. Mahtavaa, että sattui tällainen työpari, meillä on hyvin samanlaiset ajatukset prosessien johtamisesta, Mölläri sanoo.

NCC:n Eemeli Antinmaa on allianssin projektipäällikkö ja Tiina Möllärin työpari.

– Tämä hanke on ollut todellinen esimerkki siitä, miten tiivis ja luottamuksellinen yhteistoiminta voi johtaa erinomaisiin tuloksiin ja allianssimalli on luonut tälle olosuhteet. Yhteistyö Tiinan kanssa on ollut poikkeuksellisen välitöntä ja hedelmällistä. Tiinan asiantuntemus ja ennakoiva lähestymistapa ovat olleet korvaamattomia hankkeelle, Eemeli Antinmaa kertoo.

Hyvä yhteistyö ei synny itsestään

Allianssin edellyttämä yhteistyö on taito, joka vaatii aktiivista otetta.
– Toki tämä allianssimuoto ohjaa meitä yhteistyöhön, mutta kyllä se on myös ihmisissä ja asenteissa työmaata myöten. Meillä on ollut ihan huipputyyppejä mukana hankkeen alusta asti. Tunneilmapiiri on sellainen, että voi ottaa puheeksi vaikeatkin asiat ilman, että se johtaa vastakkainasetteluun. Täällä halutaan tehdä yhdessä ja katsotaan käyttäjien kautta lopputulosta, Tiina Mölläri toteaa.

Napsun työmaahenkilöstö saa Tiina Mölläriltä kehuja asenteesta ja aidosta halusta rakentaa monitoimitaloa mahdollisimman hyvin lasten tulevaisuutta varten.

Mölläri on saanut isosta rakennushankkeesta myös oppeja eteenpäin vietäviksi.
– Riskienhallintaa ja siihen liittyviä toimenpiteitä voidaan suuressa yksikössä tehdä hyvin johdonmukaisesti, ja sitä voi toteuttaa samalla ajatuksella muuallakin. Vien jotain hyvää siitä maailmasta myös meidän organisaatioomme.

Tilat muodostuvat käyttäjien ehdoilla

Tiina Mölläri painottaa, että yhdessä tekeminen tarkoittaa myös sitä, että hänellä on asiantuntijatuki aina käytettävissä.
– Työskentelen sekä kaupungin sivistyspalveluissa että tilapalveluissa. On harvinainen työskentelymuoto olla kahdessa hallintokunnassa. Entuudestaan kuitenkin tiedän molemmista henkilöt ja heidän roolinsa, joten meillä on käytössä kaikki osaaminen kiinteistöasiantuntijoista opettajiin.

Koulun käyttäjiä on osallistettu hankkeeseen monella tavalla.
– Olen pitänyt erittäin tärkeänä sitä, että käyttäjät pysyvät keskiössä, heitä kuunnellaan aidosti ja näkemykset johtavat myös toimenpiteisiin. Näennäiskuulemista tehdään paljon ja se on niin väärin. Olemme Eemelin kanssa vetäneet lähes 200 henkilön osallistavaa projektia ihan alusta asti. Jos ei olisi päädytty yhdessä tekemisen malliin, käyttäjän osallisuuden tunne olisi katkennut, eivätkä he olisi näin tyytyväisiä kuin nyt jo ovat. Ja jos myöhemmin käytännössä todetaan, että vaikka naulakko on väärässä paikassa, voimme sanoa, että suunnittelimme sen yhdessä väärin.

Napsun ruokailutila rakennusvaiheessa, syksyllä 2024.

Opettajien lisäksi koko henkilökunta aina siivouspalveluista keittiön väkeen on otettu mukaan tilojen suunnitteluun. Möllärin mukaan heiltä on tullut todella hyviä näkemyksiä arjen toimintoihin. Opettajien kautta myös oppilaita on kuultu ja vastattu heidän kysymyksiinsä.
– Olen todella kiitollinen ja minua koskettaa se huomio, että suunnittelijat ja suunnittelun ohjaus, mutta myös työmaalla ihan työntekijätkin ajattelevat samalla tavalla kuin minä, että tätä taloa rakennetaan lasten ja nuorten tulevaisuutta varten.

Monitoimitaloon tulee turnaus- ja tapahtumasali, jonne mahtuu vaikka kolme lentopallokenttää tai täysimittainen salibandykenttä turva-alueineen. Katsomotilaa tilaa on 500 ihmiselle.

Muutos tapahtuu ihmisten kautta ja ihmisten kanssa

Tiina Mölläri on vienyt jo useamman muutosprosessin läpi ja sitä tämäkin monitoimitalohanke on, kun kolme eri koulua omine toimintatapoineen ja ihmisineen muuttuu yhdeksi yhtenäiskouluksi. Mölläri on vahvasti sitä mieltä, että muutos on tehtävä ihmisten kautta ja heidän kanssaan.
– Muutos tarvitsee aina aikaa ja on huomioitava, että joku tarvitsee aikaa vuoden ja toinen vain päivän. On hyväksyttävä se tosiasia, että meidän 1120 ihmistä ovat muutoksen eri vaiheissa. Jos joku ei vielä ilmoittaudu työmaakierrokselle, se johtuu siitä, että hän ei ole valmis ylittämään kynnystä. Mutta pitää olla myös määrätietoinen ja käyn asioita läpi yhteisö kerrallaan ja autan jokaista yksittäistäkin henkilöä muutoksessa. Huomioin huolet, avaamme ne ja vastaan niihin.

Möllärin mielestä koulut ovat vähän turhankin pysyviä instituutioita, joissa ihmiset rakastuvat seiniin ja toimintatapoihin.
– Pientä värinää olisi hyvä olla. Muutos on pysyvä tila ja siihen ei ole valmiuksia, jos ei ole ollut muutoksen värinää.

Tiina Mölläri myös muistuttaa, ettei muutos tapahdu itsestään, vaan sitä pitää johtaa.
– Koulutyö on jo itsessään raskasta, tarvitaan ennakointia. Muutos herättää aina myös vastarintaa. Muutos ei ole pakottamista, vaan luodaan mahdollisuuksia ja annetaan sen tapahtua jokaisen kohdalla ajallaan. Tulevassa ei ole nuo tai nämä, vaan meidän yhteiset asiamme.
– Olen pitänyt kahden vuoden aikana opetushenkilöstölle muutoskeskustelut ja saanut niistä myös henkilöstösuunnitelmaan konkretiaa. Olemme pohtineet yhdessä muutoksia ja olen löytänyt henkilöistä vahvuuksia, joiden kautta johdan. Olen oppinut näissä muutosprosesseissa, että jokaiseen yksilöön kannattaa satsata. Ja kun muutoksessa satsataan aikuiseen, he pystyvät auttamaan lapsia muutoksessa.

Uudessa monitoimitalossa on puoliavoimia ja suljettuja oppimisympäristöjä, ja ne muuntuvat monenlaiseen käyttöön.

Muutosten eteenpäinviemiseen tarvitaan Tiina Möllärin mukaan paljon tietoa siitä, mitä tapahtuu nyt ja pitkällä aikavälillä ja millaisia steppejä matkalla otetaan.
– Muutoksessa ihmisen pitää tietää, mitä häneltä odotetaan ja miten hän voi olla mukana muutoksessa.

Mölläri myös muistuttaa, miten tärkeää on pysyä itse positiivisena ja jaksaa muistuttaa ihmisille, miten hienoa on saada tehdä tätä yhdessä.

Tarkkuus yllätti

Vastaava työnjohtaja Sakari Juujärvi ja arkkitehti Kirsti Paloheimo työmaakierroksella.

Itse hankkeessa ei ole tullut yllätyksiä vastaan, mutta Tiina Mölläri kertoo yllättyneensä siitä tarkkuudesta, millä arkkitehti ja muutkin hankkeessa olevat suhtautuvat omaan työhönsä.
– Meidän työmaa on aina niin siistissä kunnossa. Käyn työmaalla paljon, eikä ole koskaan tullut sellaista tunnetta, etten voisi viedä ihmisiä sinne. Se luo myös luottamusta kävijöille, kun siellä on siistiä ja turvallista.

Eemeli Antinmaa vahvistaa, etteivät yhteistyö, työmaan siisteys ja tarkkuus ole vain sattumaa, vaan ne syntyvät syvemmästä NCC-kulttuurista, jonka koko Rovaniemen rakentajatiimi on täysin omaksunut.
– Yhteistyö asiakkaan kanssa ei ole vain toimintatapa, vaan se on osa arvojamme ja kulttuuriamme. Uskomme, että yhdessä voimme saavuttaa enemmän ja luoda kestäviä, positiivisia vaikutuksia kaikille osapuolille.