Päärakennuksen sisätilaksi muutettavalla ns. Halkopihalla on tulevaisuudessa näkyvä rooli vanhan Kansallismuseon osana, sillä sen kautta pääsee uuteen, parhaillaan rakenteilla olevaan laajennusosaan. Halkopiha on aiemmin toiminut museoravintolan sisäpihaterassina. Uuden lasikaton on suunnitellut JKMM Arkkitehdit, joka on suunnitellut myös koko Kansallismuseon laajennusosan.
Valmistuttuaan Kansallismuseon lasikattoinen Halkopiha näyttää tältä. Visualisointikuva JKMM Arkkitehdit.
– Suunnittelimme lasikaton rakentamisen huolellisesti. Teräselementti Oy valittiin projektinjohtourakoitsijaksi lasikaton rakentamiseen vuosi sitten toukokuussa, ja sitä seurasi yhdeksän kuukauden kehitysvaihe, jossa lasikaton rakenteet suunniteltiin yhteistyössä urakoitsijan ja suunnitteluryhmän kanssa toteutusta ja konepajatyötä varten valmiiksi. Kävimme kaikki suunnitelmat läpi, suunnittelimme tuotannon, logistiikan – kaiken lasikaton rakentamiseen liittyvän, työmaan aluevastaava Erno Immonen NCC:ltä sanoo.
Teräsrunko rakennettiin ensin täysin valmiiksi Teräselementin tehtaalla Lempäälässä, jonka jälkeen runko leikattiin kahdeksaan lohkoon, maalattiin, palosuojattiin ja kuljetettiin Kansallismuseon työmaalle. Työmaalla purettiin sääsuojaa alta pois, nostettiin katon osat katolle ja siirrettiin osat katolla kelkkojen avulla omille paikoilleen.
Teräsrakenteet nostettiin osissa Halkopihan katolle.
– Runko on nyt hitsattu kokoon. Siinä oli 147 hitsisaumaa, jotka pitää kaikki vielä paikkamaalata ja palosuojata täällä paikan päällä, Immonen toteaa.
Seuraava vaihe on lasiasennukset syys-lokakuun vaihteessa. Silloin luvassa on jälleen tarkkaan suunniteltua logistiikkaa, jotta 186 kappaletta noin 200 kg painavia laseja saadaan tarkasti paikalleen.
NCC:n aluevastaava Erno Immonen.
– Se toteutetaan niin, että tämänhetkinen sääsuoja puretaan, ja lasikaton päälle rakennetaan pienempi sääsuoja, jonka voi avata haitarimaisesti lasien edestä auki. Lasipukit nostetaan erikseen rakennettavalle syöttöalustalle, josta sitten pienellä nosturilla syötetään lasit oikeisiin kohtiin katolla.
Ennen kuin laseja päästään asentamaan, pitää kaikki katon ympäriltä tehdä täysin vesitiiviiksi. Ylempää lappeelta putoaa talvella lasikaton viereen lunta ja jäätä, jonka lämmitetty lasikatto ja katon ympärillä kulkevat sulatuskaapelit sulattavat pois, ja vesi valuu kouruja ja räystäitä pitkin pois katolta.
– Tämä on tarkin työvaihe. Ympäröivät lappeet yhdistyvät lasikattoon, ja tämän pitää olla vesitiivis kokonaisuus, Immonen sanoo.
Myös lasikaton perustukset on tehty huolellisesti.
Lasikaton rakennustyöt alkoivat alkuvuodesta vanhojen räystäsrakenteiden purkamisella ja lasikaton perustusten valamisella vanhojen tiilimuurien päälle. Sen jälkeen asennettiin katon teräsjalusta ja muurattiin sokkelit, Immonen kertoo.
Lasikatto valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen Halkopihan rakentaminen jatkuu sisäpuolisilla töillä; akustorappauksilla, peltiasennuksilla ja lattian uusimisella.
NCC:n Erno Immonen vastaa siitä, että lasikattoon liittyvät työt sujuvat työmaalla suunnitellusti.
Kansallismuseon Halkopihan lasikatto numeroina
- Lasikaton koko: 25 x 10 m
- Laseja: 186 kpl
- Yhden lasin paino: noin 200 kg
- Lumensulatuskaapeleita: 1 km
- Ristikkorakenteen paino: 7448 kg
- Ristikkorakenteen koottavia osia: 8 kpl
- Hitsaussaumoja: 147 kpl
Lasikaton tekijät
- Lasikaton suunnittelija: JKMM Arkkitehdit
- Rakennesuunnittelija: Ramboll
- Lasikaton projektinjohtourakoitsija: Teräselementti Oy
- Pääurakoitsija: NCC