Hankekehitys puhaltaa vauhtia Turkuun ja Tampereelle

Janne Alhon mukaan hankekehitys on ennen kaikkea tiivistä yhteistyötä, jota tehdään maanomistajien, sijoittajien, taloyhtiöiden, kaupunkien, kuntien, viranomaisten, kaavoittajien ja asukkaiden kanssa. Kaupunkikehityshankkeet ovat usein monimuotoisia ja pitkiä sekä ennakoivaa työtä ja valppautta vaativaa.

– Etsimme jatkuvasti kiinnostavia kohteita, maa-alueita, tontteja ja rakennuksia kehitettäviksi. Voi olla, että tällä hetkellä tekemämme työ kantaa hedelmää vasta monen vuoden päästä. Se, että pääsemme kiinni hankkeeseen alusta asti, on tärkeää, Alho korostaa.

Alhon työkentät sijoittuvat kasvukeskuksiin, joissa asuntorakentaminen onkin vilkkaampaa kuin vuosiin ja sijoittajakysyntä suurempaa kuin koskaan. Vetovoimaa lisää luonnollisesti sijainti keskustan läheisyydessä, helppo saavutettavuus sekä hyvät liikenneyhteydet, kuten raitiotie, joka toimii jo toisella Alhon toimialueella ja toiseen se on suunnitteilla. Mitä muuta Tampereelle ja Turkuun nyt kuuluu?

Asuntorakentaminen on vilkkaimmillaan

Markkinatilannetta katsoessa Länsi-Suomessa, Tampereella ja Pirkanmaalla on menossa aktiivinen pöhinä. Tampereen muuttovoitto perustuu Alhon mukaan pitkälti maan sisäiseen muuttoon ja Turussa maahanmuuttoon. Kummankin korkeakoulukaupungin kiinnostavuutta lisäävät myös opiskelupaikkojen ja toimistokeskittymien sijainti. Paljon hankkeita on koko ajan työn alla ja paljon myös kehitysvaiheessa.

– Turussa olemme rakentaneet tai rakentamassa asuntoja muun muassa sataman naapuriin Harppuunakortteliin, Linnanfältin puutaloalueelle, Herttuankulmaan ja Kirstinpuistoon, Alho sanoo.

Tampereella raitiotie on osa kaupunkikehitystä parhaimmillaan. Se on luonut uutta kysyntää ja lisännyt tiettyjen alueiden haluttavuutta. Näistä alueista NCC toteuttaa esimerkiksi Lamminrahkaan uusia asuntoja. Alueista Hatanpää ja Tesoma ovat niin ikään hyviä kehittämiskohteita, joihin kannattaa panostaa.

– Asuntojen ohella kehitämme molemmille toimialueillemme paljon muutakin, kuten toimistotaloja, pysäköintihalleja, kouluja, monitoimitaloja ja hyvinvointikeskuksia, Alho muistuttaa.

Lähiömalli istuu mittavaan potentiaaliin

Kokonaisvaltaista hankekehitystä edustaa NCC:n lähiöiden kehittämisen malli, jonka tavoitteena on toteuttaa yhdessä kestävämpää lähiö- ja aluekehittämistä: elinvoimaisia paikkoja, joissa kaupunkilaiset haluavat asua ja yritykset toimia myös tulevaisuudessa.

– Malli nojaa voimakkaasti tiiviiseen yhteistyöhön ja kehittämiseen läpi hankkeiden alkuvaiheesta alkaen, jolloin määritellään yhteinen suunta. Tällaista uutta ja rohkeaa yhteistyön mallia tarvitaan, jotta kaupunkien asettamat lähiökehittämisen tavoitteet toteutuvat, Alho kertoo.

Suomessa lähiöitä on rakennettu suurimpien kaupunkien kylkiin 1950-luvulta alkaen ja 1960-1970-lukuihin painottuen muuttoliikkeen ansiosta. Jo 72 prosenttia suomalaisista asuu tänä päivänä kaupungeissa ja jopa miljoona suomalaista lähiöiksi määriteltävillä asuinalueilla.

– Lähiöt ovat jääneet usein jälkeen kaupunkikehityksestä, joten haasteita riittää, mutta myös potentiaalia. Monien lähiöiden sijainti kaupungin kainalossa ja luonnon läheisyydessä tarjoaa hyvät puitteet arjelle. Olemassa olevaa kehittämällä ja hyödyntämällä mahdollistetaan ympäristöä ja resursseja säästävä aluerakentaminen, Alho sanoo.

Jotain, johon kaikki ovat tyytyväisiä

NCC tunnetaan luotettavana ja vastuullisena yhteistyökumppanina niin kiinteistösijoittajille, rakennuttajille, kiinteistönomistajille kuin toimitiloja tarvitseville yrityksille. Pitkään kokemukseen mahtuu paljon näyttöjä, jotka puhuvat puolestaan.

– Onnistumisen kulmakiviä ovat yhteispeli ja toimiva vuoropuhelu kaikkien sidosryhmien kanssa. Yhteistyö on pitkäjänteistä ja se on alkanut jo paljon ennen kuin kuokka on lyöty maahan. Tärkeintä on tuottaa jotain sellaista, johon kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä sekä tehdä aina se, mitä on luvattu, Alho summaa.

– Pidämme kiinni korkeasta työturvallisuudestamme ja toimimme vastuullisesti sekä kestävän kehityksen mukaisesti. Tarjoamme uusia ratkaisuja esimerkiksi energiankulutukseen, materiaalien kierrätykseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Niin sijoittajia kuin asukkaita kiinnostaa ilman muuta myös rakentamisen laatu ja tilojen muunneltavuus.