Energiatehokkuuteen keskittyminen on tuonut hyviä avauksia talonrakentamisen kehittämiseen, mutta jatkossa rakennusalan on yhä enemmän keskityttävä koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Rakennustuotteiden hiilijalanjäljen pienentäminen ja kiertotalouden mahdollistaminen edellyttävät rakenne- ja tuotevalintoihin keskittymistä kaikista elinkaaren näkökulmista.
Rakennussektoriin viitataan usein 40 % sektorina, sillä se vastaa EU-alueella 40 % raaka-aineiden kulutuksesta ja 40 % kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuudesta, tuotetun energian kasvihuonekaasupäästöistä ja rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä. Näistä energiatehokkuus ja energiantuotannon päästöt ovat edelleen keskeisiä, sillä noin 60 % rakennuksen ja rakentamisen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy nimenomaan energian käytöstä. Kuitenkin mitä energiatehokkaampia rakennuksia teemme, sitä merkittävämmässä roolissa on jatkossa rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset.
Rakentamisen ympäristövaikutusten pienentämisen yhteydessä mainitaan yhä useammin sanat kiertotalous ja elinkaarikaariajattelu, eikä turhaan. Molemmilla viitataan ajattelumalliin, jossa huomioidaan rakentamisen ympäristövaikutukset aina suunnitteluvaiheesta rakennuksen poistamiseen käytöstä.
Energiatehokkuuteen keskittyminen on tuonut hyviä avauksia talonrakentamisen kehittämiseen, mutta jatkossa alan on yhä enemmän keskityttävä koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Rakennustuotteiden hiilijalanjäljen pienentäminen ja kiertotalouden mahdollistaminen edellyttävät rakenne- ja tuotevalintoihin keskittymistä kaikista elinkaaren näkökulmista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käytetään materiaalitehokkaasti tuotteita, jotka ovat kierrätettävissä ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja. Myös tuotteet, joiden korjaus- tai purkutöissä syntyvä jäte voidaan hyödyntää materiaalina tai toissijaisesti energiana, ovat hyvä esimerkki. Tämän lisäksi työmaalla pyritään mahdollisimman pieneen jätemäärään ja samanaikaisesti korkeaan lajitteluasteeseen. NCC:llä työmaavaiheen kiertotalousnäkökulmaan on erityisesti keskitytty Joutsenmerkkiä tavoittelevassa hankkeessamme.
NCC tutki luonnonvaroja säästävää rakentamista yhdessä VAV Asuntojen kanssa Opaalitalo-hankkeessaan. Hankkeen johtopäätöksiä oli mm. se, että kerrostalorakentamisessa kierrätystuotteiden hyödyntämisen kannalta on tarvetta prosesseille, jotka varmistavat tasalaatuisen kierrätystuotteen tarjonnan riittävässä laajuudessa. Tämänkin takia on tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan materiaalin jälleenkäyttö ja valitaan laadultaan sellaisia materiaaleja, jotka on helppo elinkaaren päättyessä kierrättää tai jatkojalostaa uudelleen käyttöön. Kiertotalouden edistäminen edellyttää yhteistyötä niin tuoteteollisuuden, suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennuttajien kesken.
Laura Majoinen on NCC:n hankekehityspäällikkö ja hän osallistuu Suomi Areena goes Asuntomessut keskustelutilaisuuteen lauantaina 21.7. klo 12–13, jonka aiheena on Rakentaminen ympäristötekona.
NCC:n hankekehityspäällikkö Laura Majoinen.
