Haalariharjoittelu on yleensä se ensimmäinen konkreettinen kynnyksen ylitys, joka tutustuttaa rakennusalaa opiskelevan laaja-alaisesti rakentamisen prosessiin. Emmin ja Reetan mielestä haalariharjoittelu tuo erityisesti varmuutta omaan tekemiseen.
Keitä olette, missä opiskelette, mitä tutkintoa ja koska valmistutte?
– Olen Emmi Jonasson ja opiskelen Metropolian Ammattikorkeakoulussa ensimmäistä vuotta rakennustekniikkaa.
– Olen Reeta Valkama ja opiskelen myös ensimmäistä vuotta Hämeen Ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi. Meidän molempien opinnot kestävät yhteensä neljä vuotta.
Miksi valitsitte juuri kyseisen alan?
– Minua on aina kyllä kiinnostanut rakentaminen, vaikkakin nuorempana ehkä enemmänkin arkkitehtuuri. Lukion jälkeen ehdin olla useamman vuoden töissä ennen päätöstä hakea jatko-opiskelemaan. Lopulta tulin siihen tulokseen, ettei arkkitehdin työ ole välttämättä kaikilta osin se minulle sopiva ammatti, joten hain opiskelemaan Metropoliaan ja pääsin heti sisään ensimmäisellä hakukerralla, Emmi kertoo.
Reeta kertoo pohtineensa itselle mieluisia opintoja hieman Emmiä enemmän.
– Minä vähän enemmän mietiskelin, mille alalle lopulta lähtisin. Mielessä oli useampi kiinnostava vaihtoehto, mutta lopulta rakennusala vaikutti sellaiselta, joka varmasti vielä kehittyy ja jossa pääsee tekemään paljon erilaisia hommia oman työuransa aikana. Pääsin myös sisään ensimmäisellä hakukerralla ja olen ollut valintaani tyytyväinen, Reeta sanoo.
Missä olette nyt harjoittelussa ja kuinka mones harjoittelujakso tämä teille on?
– Tämä on meille molemmille opintojemme ensimmäinen harjoittelujakso ja suoritamme sitä parhaillaan THL:n K-rakennuksen työmaalla Helsingin Ruskeasuolla. Työtehtävät riippuvat paljon päivästä, mutta samanlaisia päiviä ei kyllä ole ollut. Yleisesti kuvailtuna teemme paljon erilaisia rakentamista avustavia tehtäviä ja valmistelemme eri työvaiheita.
Miten ja miksi päädyitte harjoitteluun NCC:lle?
Molemmat mainitsevat harjoitteluhakuun vaikuttaneen erityisesti yrityksen tarjoamat mahdollisuudet kehittyä ja jatkaa mahdollisuuksien mukaan erilaisissa työtehtävissä firman sisällä. NCC oli myös jo entuudestaan tuttu työnantaja oppilaitosvierailujen kautta.
– Kiinnitin kesätöitä hakiessani huomiota myös siihen, että NCC:n sivuilla haalariharjoittelun sisällöstä oli jo etukäteen kerrottu hyvin selkeästi. Jo hakiessa hieman tiesi, mitä tuleva kesä tulisi pitämään sisällään, Reeta sanoo.
– Kun ei ole aikaisempaa kokemusta rakennusalalta, niin pienilläkin asioilla on vaikutusta, kun hakee harjoittelupaikkaa useammasta yrityksestä. Minullekin jäi positiivinen olo siitä, miten sujuvasti yhteydenpito ja käytännönasiat sujuivat tänne hakiessa, Emmi lisää.
Mitä odotitte harjoittelulta ja miten harjoittelu on mennyt?
– Itse toivoin ainakin saavani mahdollisimman monipuolisia työtehtäviä ja kokemuksia, kun opintoihin sisältyy kuitenkin vain tämä yksi konkreettisesti työmaalle sijoittuva harjoittelujakso. Tavoite oli päästä näkemään ja tekemään mahdollisimman paljon kaikkea. Aika onkin mennyt nopeasti, päivät ja viikot vain kuluvat. Tosin ensimmäisinä viikkoina työmaalla ollessa oli varovaisempi olo, kun aiempaa kokemusta ei ollut. Töitä on ollut helpompi tehdä sitä mukaa kun on saanut lisää varmuutta, Emmi kertoo.
Koska rakennusinsinööriopinnot etenevät nopeasti, on erityisen mielekästä palata koulun penkille nyt, kun asioista tietää konkreettisesti hieman enemmän.
– Koulussa tuli jo ensimmäisen vuoden aikana infoa niin valtavasti, että on todella hyvä nähdä kesän aikana oikeasti niitä asioita, mitä koulussa on käyty läpi. Se myös helpottaa alkavaa opiskeluvuotta. Itse en ehkä jännittänyt työmaalle tuloa niin paljon, mutta olen samaa mieltä siitä, että omaan työhön on kehittynyt varmempi tuntuma. Lähtökohtaisesti kaikki tekemämme työt ovat itselle jollain tapaa uusia ja ajan kuluessa uskaltaa myös rohkeammin kysyä, jos jokin asia tuntuu epävarmalta, Reeta sanoo.
Miten NCC:läiset voivat parhaiten tukea harjoitteluanne?
– Luomalla sellaisen ilmapiirin, että keneltä tahansa voi kysyä neuvoa. Meillä on molemmilla omat harjoittelun ohjaajat, mutta apua on aina voinut tarvittaessa kysyä keneltä vaan. Omien ohjaajien lisäksi olemmekin saaneet kaikilta muiltakin todella hyvin ohjeistusta.
Millaiseen työhön ja minne toivotte pääseväsi valmistumisesi jälkeen?
– Varmaan ihan ensimmäisenä työnjohtajan työ tuntuisi ainakin itselle hyvältä ja luonnolliselta valinnalta, Reeta sanoo.
– Minun on vielä vaikea hahmottaa, minkä tyyppistä työtä haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Asia selkiytyy varmasti sitten, kun on jo useampi harjoittelujakso takana. Nyt on nähnyt konkretiaa työmaan puolelta, mutta esimerkiksi työmaatoimistossa työskentelevien toimenkuvat ovat heti jo ihan erilaisia ja itselle vielä vieraita, Emmi miettii.
Miten kuvailisitte NCC:tä opiskelukaverillesi?
– Minulle on jäänyt paikasta oikein hyvä kuva ja mieli ja haluaisin jatkaa täällä myös ensi kesänä, Emmi sanoo.
– Minulla on NCC:stä päällimmäisenä mielessä juurikin se avoin fiilis, että kaikkea voi kysyä. Mikään kysymys ei ole tyhmä ja ilmapiiri oli kannustava, Reeta päättää.