Vastuullisuus on merkittävä osa liiketoimintaa kaikilla toimialoilla. Kiinteistö- ja rakennusalalla sen merkitys on kuitenkin erityisen korostunut. Rakennukset tuottavat peräti 40 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä, ja ala työllistää viidenneksen suomalaisista. Lisäksi kiinteistöt muodostavat merkittävän osuuden kansallisvarallisuudestamme. Vastuullisuus onkin liiketoiminnan jatkuvuuden ja menestyksen elinehto.
Kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuuden kehittämisen kannalta on tärkeä ymmärtää, miten kiinteistöihin sijoittavat näkevät vastuullisuuden merkityksen toiminnassaan. Varsinkin sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun merkityksen hahmottaminen on tarpeellista alalla, joka on pitkälti keskittynyt ympäristövastuukysymysten ympärille. Diplomityössäni pyrin myös tunnistamaan kiinteistö- ja rakennusalalle ominaisia sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden mittareita.
Jere Heino, NCC
Vastuullisuus liiketoiminnan jatkuvuuden ja menestyksen elinehtona
Kiinteistö- ja rakennusalalle on syntynyt yhä kasvava osamarkkina, jossa korkea vastuullisuuden taso on kilpailutekijän sijasta kynnysehto. Kiinteistöjä käyttävät yritykset valitsevat tilojaan vastuullisuus edellä, koska heidän kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteensa velvoittavat niin.
Samalla kiinteistöihin sijoittavat haluavat omistaa entistä vastuullisempia kiinteistöjä, koska niille myönnetään edullisempaa lainaa, ne houkuttelevat helpommin vuokralaisia ja niiden likviditeetti on parempi sekä nyt että tulevaisuudessa. Unohtamatta EU:n regulaatiota, joka on tuonut suorastaan raportointivyöryn kiinteistö- ja rakennusalan arvoverkostoille. Myös tavalliset kuluttajat ovat yhä tietoisempia vastuullisuudesta, mikä ohjaa heidän toimintaansa ja käyttäytymistään.
Ympäristövastuun rinnalle nousevat sosiaalinen ja hallinnollinen vastuullisuus
Keskustelu vastuullisuudesta kiinteistö- ja rakennusalalla on keskittynyt pitkään pääasiassa ympäristövaikutuksiin. Syystäkin, koska kiinteistöt ovat merkittävä päästölähde, ja rakentaminen vie leijonanosan neitseellisistä luonnonvaroista. Energiatehokkuus, rakennusmateriaalien hiilijalanjälki ja kiertotalous ovatkin kiistatta keskeisiä teemoja, joiden kehittämisessä on suurta painoarvoa globaalisti.
Ympäristöasioiden lisäksi kiinteistö- ja rakennusalalla tarvitaan kuitenkin syvempää ymmärrystä sosiaalisesta ja hallinnollisesta vastuusta. Sosiaalinen vastuu kattaa esimerkiksi turvallisuuden, työhyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämisen. Hallinnollinen vastuu puolestaan liittyy läpinäkyvyyteen, eettisiin toimintatapoihin ja vastuulliseen hankintaketjujen hallinnassa.
Haastattelututkimukseni osoittaa, että sosiaalinen ja hallinnollinen vastuullisuus koetaan alalla edelleen haastaviksi osa-alueiksi. Asioita, joita kehitetään, pitää pystyä mittamaan, jotta on mahdollista todentaa nykytilaa ja kehittymistä. Ympäristövastuuta on helpompi mitata ja todentaa numeraalisilla mittareilla, mutta sosiaaliset ja hallinnolliset tekijät ovat usein vaikeammin mitattavia ja narratiivisempia. Niiden merkitys tulee kuitenkin korostumaan tulevaisuudessa, kun regulaatio kiristyy ja arvoketjujen valvonta tiukentuu.
Kestävä kiinteistökanta rakennetaan yhteistyöllä
Vastuullisuuden kehittäminen vaatii syvää yhteistyötä koko alan sisällä – käyttäjien, omistajien, rakentajien ja päättäjien välillä. Aidosti vastuullisessa kiinteistössä vastuullinen toiminta pitää huomioida yli kiinteistön elinkaaren, mikä tarkoittaa muun muassa laaja-alaista yhteistyötä aina maankäytön suunnitellusta rakennuksen elinkaaren jälkeisiin toimenpiteisiin.
Avoimuus, yhteistoiminnallisuus, innovatiiviset ratkaisut ja vastuullisuusmittareiden kehittäminen tukevat siirtymää kestävään ja vastuulliseen kiinteistökantaan, jossa huomioidaan ympäristön lisäksi myös entistä paremmin vastuullisuuden sosiaaliset ulottuvuudet ja hyvä hallintotapa.
Löydät diplomityöni kokonaisuudessaan Tampereen yliopiston julkaisuarkistosta Treposta.