Tiellä, jonka varrella kasvaa mustia lupiineja

No vielä ei kasva yhdenkään tien varrella mustia lupiineja, mutta saa nähdä, nouseeko niitä tuhkasta.

Voihan sitä ajatella kauniiksi kedon kukkaseksi, mutta kun lupiiniväriloistoa alkaa näkyä joka puolella ympäristössä, käänsi sitten päänsä minne tahansa, menettää tuo tehokkaasti leviävä kukkanen jo ihanuutensa.

Tällä lupiinin dynaamisella alueiden valtaamisella on todellisuudessa hyvin haitalliset seuraukset, jotka järisyttävät koko suomalaisen luonnon ekosysteemiä. Suomalaisen luonnon alkuperäiset lajit häviävät vähitellen kilpailun tämän Pohjois-Amerikan karkulaisen kanssa ja voivat pitkällä aikavälillä hävitä kokonaan.

NCC:n kiviainesalueella Ohkolassa ei jääty tumput suorina seisomaan ja katsomaan lupiinin voittomarssia pitkin Suomen maita ja mantuja. Tiistaina 3.11. aloitettiin KIELO-ohjelman merkeissä ”luun kurkkuun iskeminen” lupiinille. Ohkolassa kokeillaan nimittäin lupiinin torjumista puutuhkan avulla. Lupiinin peittoamistalkoisiin osallistui NCC:n lisäksi luontojärjestö Villi vyöhyke ry, joka vastasi hankesuunnitelmasta pääosin.

Kokeilussa levitettiin tuhkaa suoraan koealoille, joissa kasvaa lupiineja. Lisäksi tuhkan vaikutuksen tutkimiseksi perustettiin viisi koeistutusta, joihin lisättiin eri määriä tuhkaa. Tutkittua puutuhkaa hankittiin Versowoodilta 3 500 kg ja koeistutuksia varten Ohkolan kiviainesalueelta löytyi hyötykäyttöön sopivia tienhoidon ylijäämärumpupätkiä, joista muodostettiin istutusruukkuja. Istutusruukkuihin sopivaa ”lähimultaa” järjestyi mukavasti alueen kupeesta. Lupiinin siemeniä oli kerätty alueelta hyvissä ajoin jo syyskuussa näppärin sormin ja laskenta osoitti siemeniä olevan noin reilu 1 000 kpl.

Istutusruukkuja perustettiin 5 kpl erilaisilla tuhka-multaseoksilla, täysin tuhkattomasta reilusti tuhkaa sisältävään, ja jokaiseen ruukkuun kylvettiin 200 siementä.

Tuhkan levitys koealoille osoittautuikin sitten astetta hankalammaksi, sillä tuhka oli merkillisen kosteaa ja painoi ämpäreissä kuin järeimmän pään kahvakuulasarja. Suunnitelmia oli muutettava siltä seisomalta ja avuksi kutsuttiin PK Volvo. Pyöräkoneen avusta huolimatta päivä alkoi taittua jo iltaa kohden, kun tuhkan levittäminen jatkui edelleen.

Pienistä haasteista lannistumatta idearikas työtiimi päättikin tilata hieman uutta, levitykseen paremmin soveltuvaa tuhkaa, ja perustaa uusia koealoja muutaman viikon päästä.

Taistelu jatkuu… Musta Lupiini!

Karoliina Jokela
Ympäristösuunnittelija
NCC Roads

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


  • Hirvonen

    5 elokuu, 2019 12:48

    Onpas mukava lukea, että kasvistojen säilymiseen nähdään vaivaa. Uusi asia oli tämä kirjoituksessa kerrottu tuhkan käyttö. Meidän tiellä on tällä hetkellä käynnissä kaivinkoneurakointi ja säästimme itsekin pari harvinaista kasvia siirtämällä ne toiseen kohtaan remontin tieltä.