Kiveä käytetään useimmissa rakennetuissa asioissa. Kuten laajasti pohjamateriaalina rakennus- ja maarakennushankkeissa sekä asfaltin ja betonin valmistuksessa. Kiviaines onkin laajimmin käytetty geologinen resurssi yhteiskunnassa. Mutta mitä tapahtuu, jos kiviaineksien saanti vaikeutuu?
NCC:n uusi raportti ’Kestävän materiaalihuollon turvaaminen Pohjoismaissa’ osoittaa, että kiviainesten kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu uhkaa todella kasvaa Pohjoismaissa: kysyntä kasvaa 37 prosenttia vuoteen 2045 mennessä, samalla kun aktiivisten louhosten määrä vähenee.
Pohjoismaissa on useimmissa tapauksissa hyvä luonnonvarojen ja kiviainesten tarjonta, mutta niiden hyödyntämistä rajoittavat tehottomat lupaprosessit, puutteellinen suunnittelu ja alhainen kierrätysaste. Mitä asialle voidaan tehdä?
Tehokkaampi lupamenettely kestävän materiaalihuollon mahdollistajana
Lupamenettelyn sujuvuus ja tehokkuus ovat avainasemassa, kun pyritään turvaamaan rakentamiselle välttämättömien kiviainesmateriaalien saatavuutta. Erityisesti olemassa olevien kiviainesalueiden laajentamista tulee priorisoida, sillä näillä alueilla tarvittava infrastruktuuri on jo valmiina. Tämä tehostaa toimintaa sekä vähentää kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
Hitaat ja alueittain vaihtelevat lupaprosessit vaikeuttavat uusien kiviainesalueiden avaamista ja niiden aikatauluttamista asiakkaan tarpeisiin. Usein uusilla alueella on luvat vasta kun alueen iso projekti on tehty: kiviaines on ajettu kauempaa, jolloin kustannukset ja ilmastopäästöt kasvavat.
Selkeät, yhtenäiset ohjeet sekä viranomaisten yhteistyö toisivat lupaprosesseihin nopeutta ja ennustettavuutta. Tämä puolestaan tukee kestävämpiä käytäntöjä, kuten alueiden kokonaisvaltaista kehittämistä ja ennallistamista.
Materiaalitehokkuus syntyy suunnittelupöydällä
Materiaalitehokkuuden parantamisessa ratkaisevaa on varhainen yhteistyö hankkeiden suunnittelussa. Oikeaa materiaalia oikeassa paikassa ja oikea määrä. Usein materiaalivalintoja tehdään vasta projektin loppuvaiheessa, jolloin suurimmat mahdollisuudet optimoida suunnittelua ja edistää kierrätystä ovat jo menneet. Jos keskeiset toimijat osallistuvat peräkkäin eri vaiheisiin, yhteisten tehokkuus- ja kestävyystavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu.
Hankinnoissa tulee korostaa materiaalien vaikutusta ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sen sijaan, että määriteltäisiin tarkasti käytettävät materiaalit tai tekniikat. Tämä lähestymistapa mahdollistaa urakoitsijoille joustavuuden ja antaa tilaa ehdottaa uusia ja vähäpäästöisiä ratkaisuja, kuten kierrätetyn kiviaineksen hyödyntämistä.
Materiaalit kiertoon mennen tullen
Kierrätyksestä puhutaan paljon. Kierrätyskiviaineksen hyödyntäminen on kuitenkin edelleen vähäistä, vaikka mahdollisuudet kasvavat ja tekniset standardit paranevat. Suurimpia esteitä ovat vanhat hankintakäytännöt, tiukat vaatimukset ja kannustimien puute.
Kaikki käyttökelpoinen materiaali tulee saada uudelleen hyödynnettäväksi. Esimerkiksi purkubetonin uusi elämä CE-merkittynä betonimurskeena täyttää useita laatu- ja toimivuuskriteerejä. Kun purkubetoni tuodaan kiviainesalueelle, voidaan samalla kuljetuksella ottaa paluukuormana mukaan kivi- tai maa-aineksia. One-Stop-Shop -konseptin mukaisia meno-paluukuormia suosimalla voidaan vähentää tyhjänä ajoa sekä säästää kustannuksia, aikaa ja liikenteen päästöjä.
Kohti kestävää materiaalivirtojen hallintaa
Nyt on tärkeää käynnistää rakentamisen materiaalivirtojen pitkäjänteinen turvaaminen yhdessä alan toimijoiden, päättäjien ja viranomaisten kanssa. Kehitetään yhdessä ketterämmät rakenteet, asetetaan tavoitteet kiviainesmateriaalien tehokkaalle käytölle ja kierrätykselle, ja annetaan tilaa uusille innovaatioille. Yhdistämällä voimamme voimme rakentaa kestävää ja kilpailukykyistä ympäristöä, jossa resurssit hyödynnetään vastuullisesti.
Lataa NCC:n raportti: Kestävän materiaalihuollon turvaaminen Pohjoismaissa kokonaisuudessaan täältä.