Luonto kuuluu kaupunkiin

Espoolaisena koiranomistajana kuljen usein pitkin Espoonjoen rantapolkuja. Viikonloppuna olin puoliksi kontallani, kun en keskittynyt katsomaan eteeni. Lukuisat askeleet olivat kuluttaneet maata polulla ja paljastaneet puiden juuret. Ne tekivät polun vaikeakulkuiseksi iltahämärässä. Keskittymistä häiritsivät myös verenhimoiset hyönteiset niskassani ja polun vartta reunustava kasvillisuus, joka epäilemättä kätki varjoonsa mitä moninaisempia pieneliöitä, niitä punkkejakin. En voinut olla ajattelematta luontoa ja sen monimuotoisuutta taustana arjellemme sekä elinympäristönä, joka ansaitsee huomiota ja huolenpitoa.

Kaupunkiluonto tuo hyvinvointia

Toimiva ja tehokas yhteiskunta tarvitsee rakentamista. Vastuullisesti ja luontoa kunnioittaen toteutettu rakentaminen minimoi haitalliset vaikutukset ja edistää biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta. Täydennysrakentaminen kaupungeissa säästää luontoa ja kustannuksia, mutta haasteena on, että alueita tiivistettäessä täydennysrakentaminen peittää usein alleen myös luonnonvaraisia alueita.

Ollakseen viihtyisä ja terveellinen, rakennettu ympäristö tarvitsee rinnalleen kaupunkiluontoa. Kosketus luontoon lisää hyvinvointia, tutkitusti. Puuston vaikutus kaupunkien paikallisilmaston viilentäjänä on kiistaton ja järkevää huomioida kaupunkisuunnittelussa. Ja kaupunkien vesistöt antavat elinympäristöjä monenlaisille eläin- ja eliölajeille. Hulevesiä viivyttämällä voidaan saada aikaan kosteikkoja, jotka vähentävät vesistöihin kulkeutuvien epäpuhtauksien määrää ja rantojen eroosiota. Samalla nekin tarjoavat elinympäristöjä monille kasveille ja eläimille. Ja vaikka joskus lahopuiden raivaaminen pois joesta tuntuukin houkuttelevalta ajatukselta, biodiversiteetin näkökulmasta se ei sitä ole.

Avoimella ja faktapohjaisella keskustelulla kohti aidosti pienempiä vaikutuksia luontoon

Työssäni NCC:llä ympäristötavoitteemme ohjaavat osaltaan suunnittelua ja rakentamista. Luonnon monimuotoisuus, hiilijalanjäljen pienentäminen ja vesistökuormituksen vähentäminen ovat keskiössä. Esimerkiksi täydennysrakentamisen suunnittelussa on tärkeää huomioida luonnonvaraiset alueet ja niiden merkitys biodiversiteetille. Rakennuspaikan lisäksi arvoketjulla on merkitystä; jokainen valinta yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa on mahdollisuus tehdä ympäristölle parempi päätös.

Haasteena tässä työssämme, ja koko rakennusalalla, on luontojalanjäljen yhteisen ja riittävän tarkan määrittelyn ja sen mittaamisen menetelmien puuttuminen, mikä hankaloittaa tavoiteasetantaa ja tekee luontojalanjäljen ohjaamisesta vähintäänkin vaikeaa. Yhteisen kielen puuttuminen hankaloittaa keskustelua ja yhteismitallisen datan keräämistä. Avointa ja faktapohjaista keskustelua tarvitaan ohjaamaan alaamme kohti aidosti pienempiä vaikutuksia luontoon. Luontojalanjäljen käsitteen tarkentaminen ja konkretisoiminen on välttämätöntä, jotta siihen vaikuttaminen muuttuu arjen tekemiseksi.

Yhteinen kieli ja mittarit vievät eteenpäin

Juuret polulla, hyönteiset niskassa ja lahopuut joessa – kaupunkiluonto muistuttaa meitä siitä, mitä on säilytettävä. Vastuullinen rakentaminen ei tapahdu irrallaan ympäristöstä, vaan sen rinnalla ja sen ehdoilla. Kun yhdessä rakennusalana kehitämme yhteistä kieltä biodiversiteetistä, mittaamme luontojalanjälkemme yksiselitteisesti ja teemme yhteistyötä koko arvoketjussa, voimme aidosti vaikuttaa. Pidetään huolta luonnosta ja sen monimuotoisuudesta – myös rakentamalla viisaasti.

Tutustu myös muihin NCC blogeihin

Aiheemme liittyvät rakentamiseen, tulevaisuuden kaupunkeihin, infrastruktuuriin, kestävään kehitykseen, työelämään ja opiskeluun. blog.ncc.fi