Korjausrakentamisen suunnittelupäällikkömme Ville Laankoski kertoo, millaisilla oivalluksilla hän tiimeineen onnistui säilyttämään vanhan KY-talon kattokerroksen Kulma21-hankkeessa ilman kantavia rakenteita. Kohde oli harvinaisen mutkikas paitsi rakenteiden, myös rakennusluvituksen osalta.
Oletko joskus esitellyt tanssiliikkeitäsi legendaarisella KY-klubin tanssilattialla Helsingin Kampissa?
NCC osti tuon vuonna 1939 rakennetun funkkiskiinteistön kunnostaakseen sen toimistokäyttöön tuleville vuokralaisille. Ensimmäisellä kohdekäynnillä talon kattokerroksessa Villellä risteili ristiriitaisia ajatuksia.
”Näkymät kattokerroksesta olivat hulppeat, mutta harmittelin, ettemme ehkä voisi säästää tuota kerrosta. Näytti siltä, että rakennuksen rakentamisajankohdalle tyypillisistä vesikattorakenteista ei ollut mitään jäljellä, eikä tiloissa ollut ainuttakaan kantavalta tai jäykistävältä vaikuttavaa seinää”, Ville muistelee.
Kaavassa rakennuksen kerrosluvuksi oli merkitty kuusi kerrosta ja kattokerros tulisi olemaan seitsemäs kerros. Pahimmassa skenaariossa purkamisen jälkeen viranomaiset eivät välttämättä sallisi enää kattokerroksen rakentamista pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi tilaksi.
Toisaalta jos kattokerroksen sadat arvokkaat neliöt jäisivät rakentamatta, olisi se taloudellisesti valtaisa menetys hankkeelle. Jotain oli siis keksittävä.
Kattokerroksen rakenteet yllättivät kokeneen suunnittelupäällikön
Kaupanteon jälkeen alkoivat yllätykset. Kävi ilmi, ettei kattokerros asetu kantavien rakenteiden päälle laisinkaan. Alun perin kattokerros oli rakennettu 1930-luvun lopulla kylmäksi ullakoksi. 50-luvulla kerros oli muutettu opiskelija-asunnoiksi ja 70-luvulla toimistoiksi. Jokaisessa muutoksessa oli poistettu jäykistäviä rakenteita.
”En voinut kuvitellakaan, etteikö kattokerros olisi rakennettu kantavien rakenteiden päälle. Ihme, että ylin kerros näytti vielä päälle päin ryhdikkäältä”, Ville muistelee.
Ylimpään kerrokseen oli siis suunniteltava uudet kantavat rakenteet. Se ei ollut kuitenkaan läpihuutojuttu, sillä Etu-Töölön kulttuurihistoriallisella alueella sijaitsevaa kiinteistöä käsiteltiin kuin se olisi suojeltu ja julkisivuun oli mahdollista tehdä hyvin pieniä muutoksia – kattoa myöten.
Rakennuksen osia piti päästä purkamaan mahdollisimman nopeasti, jotta saataisiin tarkempia lähtötietoja varsinaista rakennuslupaa varten.
Kuvateksti: Ville Laankoski on kohdannut monenlaisia yllätyksiä suunnittelupäällikkönä korjausrakennuskohteissa.
Kuinka kattokerros pystyttäisiin säästämään? Näin suunnitelmat etenivät
”Ensin haimme purkulupaa, jotta saimme lisäaikaa suunnitteluun ja varsinaisen rakennusluvan hakuun”, Ville kertoo.
Tässä kohtaa Ville ryhtyi valmistelemaan varsinaisen rakennusluvan hakua sillä ajatuksella, että kattokerrokseen rakennettaisiin uusi runko.
Kohteen kaava oli vanha ja kaavadokumentti oli piirretty käsin. Alun perin viranomainen tulkitsi kaavamerkintöjä siten, että kaavan räystäskorkeusvaatimus koskisi vain katujulkisivua.
Viranomaisneuvottelujen ja suunnittelun edetessä tulkinta kuitenkin muuttui niin, että vaatimus koskisi myös pihajulkisivua. Aiemmin rakennettu kattokerros ei täyttänyt kaavan vaatimusta sisäpihan osalta.
Näin ollen sisäpihan siiven kohdalla ei ollut tilaa vahvistaa runkoa, eikä rakennuslupaa voitu sen vuoksi jättää aiemmilla suunnitelmilla. Hetken aikaa jo näytti siltä, että talon arvokkaimmat neliöt jäisivät rakentamatta ja prameat maisemat hyödyntämättä.
Sitten Ville tiimeineen keksi hakea uutta väliaikaista rakennuslupaa sisäpuolisiin rakennustöihin.
”Näin työmaa pääsi etenemään runko-, kuilu- ja betonitöiden osalta ja samalla saimme lisää aikaa suunnitella ja neuvotella eri ratkaisuja kattokerrokseen”, Ville kertaa.
Kolmas rakennuslupa toden sanoo
Ville hoksasi, että kattokerros säilyttäminen vaatisi kokonaan uudenlaisen, aiemmasta ratkaisusta poikkeavan kattomuodon. Hän ehdotti arkkitehdille sisäpihan puolelle mansardikattoa, jolla räystäs saataisiin vaadittuun korkeuteen. Siten rakennesuunnittelija saisi mahdutettua kattokerrokseen kantavan teräsrungon ja täydentäväksi rungoksi kertopuurakenteen.
Koska muita vaihtoehtoja ei ollut, funkkistalo sai kolmannen rakennuslupansa mansardikattosuunnitelman kera.
Työmaalla työnjohtajat ja aliurakoitsijat pistivät parastaan ja rakensivat kattokerrokseen uuden rungon sovittaen sen rakennuksen vanhaan runkoon. Lopulta kattokerros saatiin hyödynnettyä vuokralaisen käyttöön ja hanke välttyi tuntuvalta taloudelliselta vastoinkäymiseltä.
”Koen, että vaikeuksista huolimatta onnistuimme palauttamaan rakennuksen alkuperäiseen loistoonsa ja parantamaan kaupunkikuvaa”, Ville arvioi pian valmistuvaa kohdetta.
Projekti kuulostaa mutkikkaalta. Onko tämä sinulle peruskauraa korjausrakentamisessa?
”Hankalia kattomuotoja on tullut urallani vastaan useita, mutta tämä F-kirjaimen muotoinen vanha talo ilman suorakulmia oli aikamoinen näytön paikka rakenteellisesti. Enpä ole ennen hakenut samaan kohteeseen näin montaa rakennuslupaa. Katon haasteiden jälkeen lupia kertyi yhteensä kuusi kappaletta”, Ville naurahtaa.
Kulma21-hanke pähkinänkuoressa
- Laajuus: 9 835 bruttoneliötä
- NCC:n omaa kiinteistökehitystä
- Rakennusaika 4/2021–6/2023
- Osoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21, Helsinki
- Tunnetaan Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan KY-talona
- Tavoitteena BREEAM-ympäristöluokituksen Excellent-taso
- Täyttää EU-taksonomiakriteerit
- Päävuokralainen Wolt
Lue lisää NCC:läisten ratkomista haasteista:
Mitä tehdä, kun pätevää runkoryhmää ei ole saatavilla? >>
Kuinka estää liikennekaaos ja tarvikkeiden katoaminen työmaalla? Tältä näyttää NCC:n ratkaisu logistiikan haasteisiin >>
3 keinoa, joilla NCC:llä edistetään ”Rakenna yhdessä” -periaatetta >>
