NCC mukana Espoon Lähiöfestillä – viihtyisä ja elävä kaupunkiympäristö rakennetaan yhdessä

Toimistokompleksien pelloille rakentamisen aika on ohi, sillä ihmiset haluavat toimivampaa arkea. NCC:n käynnissä olevissa hankkeissa Espoossa yritykset ja toimitilat tulevat osaksi kaupunkimaisemaa ja ihmisten elämää ympäri vuorokauden.

Toimistokompleksien pelloille rakentamisen aika on ohi, sillä ihmiset haluavat toimivampaa arkea. NCC:n käynnissä olevissa hankkeissa Espoossa yritykset ja toimitilat tulevat osaksi kaupunkimaisemaa ja ihmisten elämää ympäri vuorokauden.

”Asiakkaamme haluavat, että heidän toimitilansa ovat osa elävää kaupunkia. Ennen toimistot vietiin business parkeihin, joihin pääsee autoilla. Siellä valot sammuvat neljältä, minkä jälkeen laskeutuu hiljaisuus. Nyt yritykset tulevat valmiiksi rakennettuun ympäristöön, jossa on viihtyisää, helppo liikkua ja palvelut ovat lähellä”, kertoo NCC:n kiinteistökehityksen myynnistä vastaava Teemu Rämö.

Jatkuva vuoropuhelu toimitiloja tarvitsevien asiakasyritysten kanssa auttaa NCC:tä suunnittelemaan kestäviä ja tarpeita vastaavia rakennuksia. ”Yritykset kilpailevat työntekijöistä ja haluavat panostaa eri tavalla toimitilojensa sijaintiin sekä viihtyvyyteen”, Rämö sanoo. ”Toimitiloja suunnitellaan niin, että niissä olisi mahdollisimman korkea käyttöaste”, sanoo NCC:n kehityshipiksi kutsuttu Eelis Rytkönen. Esimerkiksi monikäyttäjäkonseptilla rakennetut toimistotilat joustavat käyttäjien määrän mukaan.

Toimistoaikojen jälkeen rakennus ei pimene vaan erilaiset palvelut vetävät kaupunkilaiset paikalle. NCC:n hankkeissa ympäristöön suunnitellaan kokonaan uusia palveluita, joista alueen asukkaat pääsevät nauttimaan. ”Emme ainoastaan rakenna seiniä ja kattoja. Rakennushankkeet konseptoidaan ja niissä huomioidaan koko alueen toimivuus. Konseptiajattelu on tuttua kaupan alalta, missä sitä on tehty pitkään”, kuvaa projektipäällikkö Pirkka Pikkarainen NCC:n tapaa tehdä hankekehitystä.

Ihmisen kokoisia ympäristöjä raideyhteyksien vieressä

Uusien rakennuskohteiden suunnittelussa otetaan tarkasti huomioon ihmisten mahdollisuus liikkua julkisen liikenteen avulla. ”Ihmisten liikkumisella on suuri ympäristövaikutus. Juna- tai metroyhteys kävelymatkan päässä on kriteeri, jonka tulee täyttyä kaikissa toimistorakennushankkeissamme”, kertoo Rämö.

”Rakennamme julkisilla kulkuvälineillä liikkuville sopivaa kaupunkiympäristöä, joka on toimiva ja lähestyttävä jalankulkijan mittakaavassa”, Rämö sanoo.

Kaupunkikehitystä tehdään alueiden ainutlaatuisuutta hyödyntäen

NCC on mukana Espoon uudistuvassa kaupunkikuvassa sekä suunnittelijana sekä rakentajana.

Espoon Keilaniemeen nouseva toimistorakennus Next ja Leppävaarassa Kehä I:n varrella sijaitseva Hatsinanpuisto ovat esimerkkejä uudenlaisesta kaupunkisuunnittelusta, jossa viherrakentamisella on tärkeä rooli.

”Hatsinan alue on uniikki jo sen läpi virtaavan Monikonpuron vuoksi. Alueesta tulee urbaani puistonaapurusto, jollaista Espoossa ei vielä ole”, kuvaa Eelis Rytkönen. Myös Keilaniemen alueella liikkuvat näkevät tulevaisuudessa entistä vihreämmän toimisto- ja asuinalueen, sillä Espoon kaupunki rakentaa suurta puistoaluetta katetun kehätien päälle. ”Toimiston terassi aukeaa suoraan puistoon, jonne voi mennä pitämään vaikka kävelypalaveria”, Teemu Rämö kuvaa.

Rakennushankkeissa otetaan huomioon kehitettävän alueen yksilölliset piirteet. Vaikutteita kohteiden suunnitteluun haetaan ulkomailta ja niitä sovelletaan myös rakennettuun ympäristöön. Helsingin puolella Vallilan Konepajan alueella sijaitseva keväällä 2020 valmistuva toimistotalokohde Fredriksberg on poikkeuksellinen Suomessa. ”Lontoon Camden ja Kööpenhaminan Meatpacking District ovat vastaavia esimerkkejä maailmalta vanhojen rakennusten kehittämisestä uuteen käyttöön”, Rämö sanoo.

Kaupunkien kehittäminen ei tapahdu umpiossa

”Lähiöfest on hyvä tapahtuma, sillä se tuo kaupunginosien kehittämisen esiin asukkaille. Kehittäminen ei tapahdu umpiossa. Se on kaikille kansalaisille avointa”, sanoo Teemu Rämö. ”Lähiöiden ja kaupunginosien eteenpäin viemistä pitää tehdä yhteistyössä eri toimijoiden, kaupungin ja asukkaiden kanssa, vaikka se ei ole nopein tie”, Rämö jatkaa.

NCC kerää omista hankekohteistaan tietoa ja palautetta ihmisiltä, jotka oikeasti asuvat ja työskentelevät alueella. Näin toimitaan esimerkiksi NCC:n We Land -toimistorakennuskohteessa Ruoholahdessa. ”Kuka tahansa voi ladata puhelimeensa tekoäly-yhtiö CHAOS:in sovelluksen ja kertoa meille sen välityksellä mitä alueelle kaivataan”, sanoo Rämö.


Lähiöiden viihtyvyyden parantamisesta kuullaan lisää Lähiöfestin People Driven City -seminaarissa perjantaina 27.9. Otaniemen Dipolissa. NCC:n kestävän kehityksen johtaja Christina Lindbäck kertoo omassa puheenvuorossaan, miten sodanjälkeisiä ”Million programmet” -aikaisia asuinalueita Ruotsissa korjattiin haluttavammiksi ja mitä hankkeesta voidaan oppia
.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.