Kestävyysliikuntaa harrastava kirjoittaja on seurannut toimistorakentamisen trendejä aitiopaikalta yli 10 vuotta.
Kun avotoimistot tulivat 2000-luvun alussa, pakotettiin usein koko henkilöstö ”avoon”. Ei paljon kyselty, että millaista työtä ihminen tekee. Tarvittaisiinko esimerkiksi henkilöstöasioiden tai vaikkapa taloushallintoon liittyvien asioiden hoitoon keskittymistä. Isoin osin kyseessä oli toki raha. Koppitoimistoissa neliöitä per työpiste on luonnollisesti enemmän. Tehokkaat tilat ja avotoimiston pienet neliöt tuovat kustannussäästöjä tilavuokrissa.
Sanotaan, että nykyaikaista tietotyötä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä ei toki tarkoita työntekijän orjuuttamista 24 tuntia vuorokaudesta, seitsemän päivää viikossa, vaan sen pitäisi työlainsäädännönkin huomioiden tarkoittaa vapautta ja lisämahdollisuuksia hyödyntää päivittäinen työaikaa tehokkaammin. Toisaalta, jos päivällä on upea hiihtosää tai biitsikelit komeimmillaan, työnantajakin saattaa joustaa ja päästää nauttimaan keleistä ja vastaavasti tehdä työtunnit kotoa käsin auringon väistyessä. Työ- ja vapaa-aika siis soljuvat päällekkäin. Mobiili toimisto mahdollistaa tämän. Ja ainakin itselleni se suo elämään pieniä vapauksia silloin tällöin.
Väitän, että mobiilitoimisto on 2010-luvun avokonttori. Mobiilissa kenelläkään ei ole henkilökohtaisia työpisteitä, on vain omat lokerot kuten jenkkien teinisarjoissa konsanaan. Lokerolta suunnataan aamulla fiiliksen mukaan istumaan sinne, missä juuri sinä päivänä tuntuisi mukavimmalta. Tiloissa on eri tunnelmia ja eri tiloilla on eri käyttäytymissäännöt. Projektiluontoista työtä tekeville joustavat tilat ovat loistava mahdollisuus koota kulloinkin tarpeellinen porukka yhteen. Kun mobiilitoimistoissa ei ole nimettyjä paikkoja, pitäisi myös ajatusten virrata estottomammin.
Mobiilitoimistoilla on kuitenkin kääntöpuoliakin. Naiset ihmettelevät, mihin sijoittavat kenkäkaappinsa. Isä-ihmiset miettivät liimaavatko lasten kuvat lokeron seinään. Kaikkeen tottuu, ei sillä. Mutta räikein esimerkki on, että työntekijöitä on uhkailtu rangaistuksella, kun he ovat hakeutuneet jatkuvasti samoille työpisteille. Ei näin! Kokoushuoneissakin ihmiset hakeutuvat vaistonvaraisesti aina samoille paikoille. Myös bussissa yleensä istut samalla paikalla. Tämä on ihmiselle luontaista. Miksi sitä ei tulisi sallia myös työpaikoilla? Mobiilitoimiston hienous on mielestäni mahdollistaminen, ei pakottaminen! Mobiilitoimiston tulisi tarjota vaihtoehtoja sekä vapauttaa, kuten mobiili toimisto.
NCC Property Development on kehittänyt uusia toimistotiloja yli 20 000 työpisteen verran. Muutos 2000-luvun alun toimistosuunnitteluun on melkoinen. Yritykset ovat heränneet ymmärtämään toimistotilan tärkeyden, ei pelkästään kulueränä vaan parempien työn tulosten mahdollistajana. Päätöstä mobiilitoimistoon siirtymisestä ei tulisi koskaan tehdä yksipuolisesti johdon päätöksellä, vaan osallistamisen, toimenkuvien ja työtehtävien mukaan räätälöityjen tilojen sekä avointen vaihtoehtojen tarkastelun pohjalta syntyvät tilatoteutukset saavuttavat varmasti paremman lopputuloksen.
Elisa Tuomisto
Markkinointipäällikkö
NCC Property Development Oy
PS. Katso kuvia NCC:n toteuttamista toimitiloista Pinterestistä http://pinterest.com/ncctoimitilat/offices/ tai sivulta http://www.ncc.fi/toimitilat/asiakkaamme/.
