NCC on kehittänyt yhteistyössä Helsingin kaupungin ja JKMM Arkkitehtien kanssa Ruoholahden alueelle We Land -toimistotalon, jonka ytimenä ovat tasokkaat tilat alueen toimijoille ja asukkaille. Valmistuessaan toimistotalo on myös yksi Suomen suurimmista.
Vuokralaisten ja muiden käyttäjien kannalta rakennuksen sijainti on erinomainen, mutta työmaan näkökulmasta se on ollut monella tapaa erityinen ja välillä jopa hankala.
NCC:n suunnittelupäällikkö Ville Pulkkinen aloitti työnsä hankkeella toteutussuunnitteluvaiheessa elokuussa 2020. Jo silloin kävi selväksi, että pelkästään suunnittelutyöhön täytyy paneutua erityisellä huolella.
Suunnittelunäkökulma ei nimittäin ole rakentajalle aina se helpoin tai käytännöllisin toteutettava.
– Nykypäivän projektien tapaan meilläkin on aikaa ja resursseja ollut rajallisesti—samalla suunnittelijoiden haasteet kasvavat. Samalla suunnitelmia on täytynyt riittävän usein yhteensovittaa sekä haastaa suunnitteluratkaisuja, Ville kertoo.
Louhintaa pinnan alla
Projektiryhmän paineensietokykyä päästiin testaamaan heti syksyllä 2020, kun tontilla polkaistiin käyntiin K.A. Fagerholmin aukion purkutyöt.
Pohjarakennusolosuhteet olivat vaativia—tontille rakennettiin pysyvä porapaaluseinä, jonka pohja sijaitsee jopa 10 metriä merivedenpinnan alapuolella. Porapaalu- ja ponttiseinät ovat vedenpitäviä, minkä lisäksi kohteessa on erillinen tulvaseinä.
Tontin alta löytyy myös peräti viisi tunnelia: kolme metrotunnelia, Salmisaaren voimalaitoksen hiilitunneli sekä Alkon entinen huoltotunneli.
Pohjatyöt edellyttivät aikanaan paljon louhintaa aivan metrolinjan päällä ja työhön valmistauduttiin huolella.
– Räjäytystöitä varten metroliikenne seisautettiin lyhyesti asemille ennalta sovittuina ajankohtina, jonka jälkeen tarkastettiin, ettei metrokuilussa ole mitään räjäytyksen aiheuttamia vaurioita. Räjäytyksiä pystyttiin tekemään vain noin 2-3 kertaa päivässä. Metroliikenne myös osaltaan rajoitti käytettävissä olevien räjähteiden tehoa jopa puoleen halutusta, projektijohtaja Kimmo Kärkkäinen kertaa.
Suurimmat työvaiheet maanrakennuksen osalta on nyt selätetty, mutta viimeisiä täyttötöitä lopetellaan vielä elementtiasennusten valmistuttua.
Korkealla rakentaessa näkymät ovat näyttävät, mutta työturvallisuudessa kaikki on huomioitava viimeisen päälle.
Korkealla rakentamista tiukassa aikataulussa
Korkealle rakentamisessa on paljon mahdollisuuksia, mutta rakentajalle se tarkoittaa enemmän huomioitavaa detaljiikkaa.
NCC:n työnjohtaja Juha Honkosen mukaan parhaillaan käynnissä olevat julkisivutyöt ovat vaatineet tahtoa ja taitoa löytää parhaat ratkaisut—varsinkin, kun NCC:llä vastaavanlaisia julkisivutöitä tehdään nyt ensimmäistä kertaa.
– Aikataulutus on ollut tarkkaa ja suunnitelmallista. Yllätyksiltä ei ole vältytty ja paikalle on jouduttu hankkimaan esimerkiksi ylimääräisiä nostureita. Myös sääolosuhteet haastavat—kova tuuli voi heitellä irtonaisia tavaroita alas, minkä vuoksi tavarat on suojattava ja kiinnitettävä huolellisesti sekä huolehdittava muutenkin tarkoin työturvallisuudesta, Juha sanoo.
Rakennuksen julkisivu koostuu isoista lasi- ja kuparielementeistä. Lasielementit toimitetaan työmaalle sellaisenaan, mutta kupari on saanut lopullisen pinnoituksen vasta työmaalla.
– Julkisivun pinnassa oleva kupari on näyttävä, mutta haastava ja herkkä materiaali, Juha toteaa.
Vaativuustasostaan huolimatta julkisivu- ja runkotyöt ovat sujuneet hyvin ja aikataulussa.
– Rakennuksen ympärille ei ole myöskään tarvinnut rakentaa asennustyötä varten erillisiä, pitkäaikaisia telineitä, sillä pinnoituksen jälkeen kuparielementit nostetaan heti nosturin avulla paikoilleen julkisivulle, Juha kertoo.
Yksi jännittävin työvaihe julkisivutöiden osalta on vielä edessä: isoista lasielementeistä koostuvan kaksoisjulkisivun asennustyö 14. Kerroksessa.
We Landin julkisivussa on suuret ikkunat ja niitä ympäröivä kupariverhous, joka on toteutettu täysin kierrätetystä kuparista.
Iso porukka perehdytettävänä
Hankkeen projektijohtaja Kimmo Kärkkäinen tuli itse mukaan hankkeeseen noin vuosi sen aloituksen jälkeen.
Jo kesällä 2021 rakennusalan suhdannevaihtelut vaikuttivat työmaan arkeen siten, että asiantuntevaa työvoimaa oli haastavaa saada tarpeeksi. Sittemmin tilanne jo helpottanut ja työmaan vahvuus onkin tällä hetkellä noin muutama tuhat henkilöä—heistä kerrallaan työmaalla työskentelee kuitenkin noin 250 henkilöä.
– Henkilökohtaisesti tämä on tähänastisen urani suurin hanke. Laajan työmaan pyörittäminen on tarkoittanut väistämättä sitä, ettei kaikessa pysty olla mukana, vaikka haluaisi. Priorisoinnin taitoa tässä testataan, Kimmo toteaa.
Näin isolla porukalla myös työmaan perehdytysurakka monella kielellä on ollut suuri. Työmaan vahvuuteen lukeutuu ihmisiä useista kansallisuuksista.
Juha Honkonen kertoo jopa hieman yllättyneensä, miten saumattomasti yhteistyö sujuu, vaikka yhteistä kieltä ei aina ole.
– Töitä on ollut paljon, välillä hankalia hetkiä. Töihin tulo aamuisin ei kuitenkaan koskaan harmita, päinvastoin. Täällä on hyvä henki ja kaiken ikäistä porukkaa monesta kansallisuudesta. Vaikka työvaiheet tulevat välillä uniin asti, yhteispelillä näistä aina selvitään, Juha päättää.