Vallilan vanha konepaja-alue on nähnyt ja kokenut historiansa aikana paljon. Fredriksberg verkstad oli aikanaan Helsingin kaupungin suurin yksittäinen työpaikka ja siellä on tehty niin VR:n junavaunuja kuin elokuvia. Korttelin punatiilirakennukset ovat ainutlaatuisia ja niiden uumenissa hyörii tälläkin hetkellä useita kymmeniä eri yrityksiä graafisen alan toimijoista puuseppiin. Korttelille on ominaista rosoisuus ja kerroksellisuus. Jotta tämä ainutlaatuinen kerroksellisuus säilyisi Fredriksbergissä myös NCC:n alettua täydennysrakentamaan aluetta, päätimme kysyä apua muutamalta aikaansaavalta ja tulevaisuutta näkevältä henkilöltä. 11.6.2014 Fredriksbergin piipun juurelle kokoontui upea joukko ihmisiä, jotka ovat tehneet ja toimineet monessa urbaaniin kulttuuriin ja elämänmenoon kuuluvassa asiassa.
Fredriksbergin ideointipäivän puuhamieheksi sonnustautui toimittaja ja suunnittelija Sampo Karpo. Sampo omaa kontakteja niin eri valtavirta- kuin underground-kulttuurin toimijoihin.
Läsnä olivat mm. graffititaiteilija, berliinissä asuvaa muusikko ja Suomen asiallisin mies. Ideoitsijalista on kokonaisuudessaan tässä:
Saara E. Tolonen, kaupunkiaktiivi
Samuli Harjunpää, luova suunnittelija
Timo Santala, tapahtumajärjestäjä, ravintolapäivän perustaja
Hannu Karpo, toimittaja
Mikko Kaukonen – kaupunkifestareiden järjestäjä
Umut Kiukas – graffititaiteilija, Makeyourmark graffiti-kollektiivi
Mia Kemppainen, muusikko
Minna Maarttola, Helsingin Kaupunki
Päivä alkoi alueeseen ja läsnäolijoihin tutustumisella. Jo heti alusta lähtien oli aistittavissa innostus ja aito vaikuttamisen halu. Jokaisella tilaisuuden osallistujalla oli jotain annettavaa. Keskustelu oli vapautunutta ja esimerkkejä maailmalta heiteltiin rohkeasti ilmoille.
Fredriksberg eroaa merkittävästi NCC PD:n aikaisemmista kiinteistökehityshankkeista siinä, että alue on jo olemassa ja rakennuksissa on toimintaa. Olemme keskellä kaupunkia. Näin ollen meidän pitäisi pystyä myös käsittelemään ja ymmärtämään alueen nykyisten toimijoiden huolet sekä imagon niin nyt kuin tulevaisuudessa. Ne voivat tulevaisuudessa tuottaa meille merkittävää lisäarvoa, jota emme uudisrakentamisella pysty saamaan aikaan.
Jokaisella osallistujalla oli myös hyvin realistinen näkemys, mitä alueelle voisi toteuttaa. Päät lentelivät pilvissä, jalat silti järkevästi maassa.
Julkisen tilan merkityksestä käytiin paikoin kiivaitakin keskusteluja. Osallistujat olivat osittain jopa turhautuneita byrokraattiseen tapaan käsitellä kaupunkilaisten yhteisiä puistoalueita. Mahdollistamalla eikä rajoittamalla saataisiin erilaisia tapahtumia ja toimintaa. Sekä tilojen että yleisten piha-alueiden tulisi olla modulaarisia, moneen asiaan taipuvia. Vanha tuttu toimistorakentajan muuntojoustavuus tulisi siis huomioida koko alueen toteutuksessa. Konkreettinen idea oli osan puistoalueen kattaminen, jotta tiloja voisi käyttää ympäri vuoden. Eräs idea taas kumpusi tapahtumajärjestäjien puolelta; tapahtumakontti, jossa olisi perustarpeet mm. pöytiä, tuoleja, lavarakenteita, äänentoistolaitteita jne. Kontin helppo saavutettavuus madaltaisi kynnystä järjestää erilaisia tapahtumia ja luoda alueelle sitä kaivattua pöhinää.
Toinen paljon puhetta herättänyt asia oli sekin myös enemmänkin yhteiskunnallinen kuin vain Fredriksbergiin liittyvä. Kyseessä oli problematiikka kiinteistöjen omistajien tai kehittäjien vastuusta tarjota monenlaisille yrityksille tiloja. Missä on taho, joka pystyy ylläpitämään ja vastaamaan aloittelevien ravintoloitsijoiden, taiteilijoiden tai käsityöläisten tilatarpeita? Pienyrittäjyyden mahdollistaminen erilaisten tilavaihtoehtojen tarjonnan kautta tulisi olla yhteiskunnallinen asia. On selvää, että me NCC:nä emme voi olla hyväntekijöitä. Mutta olisiko meidän mahdollista olla luomassa yhdessä esim. kaupungin kanssa strategiaa, jossa eri yritysmuotojen mahdollisuudet on huomioitu ja siten saisimme lisäarvoa bisnekseemme.
Fredriksbergissä on jo nyt lukuisia toimijoita VR:n tiloissa vuokralla. Joissain tapauksissa näissä yrityksissä voisi olla meille potentiaalista asiakaskuntaa. Joka tapauksessa tilaisuutemme osoitti sen, että heidät täytyy pitää ajan tasalla alueen kehityksestä. Törmäsimme kierroksella erääseen valokuvausstudion omistajaan, joka lähestulkoon kävi käsiksi kun kuuli, että olemme miettimässä alueen kehittämistä. Kutsuimme kaverin mukaan kertomaan omia näkemyksiään ja lähtiessään hänen olkapäänsä olivat tipahtaneet korvista ja helpottunut hymy levinnyt naamalle.
Mitä sitten saimme konkreettisesti aikaan? Pyysimme osallistujia ilmaisemaan itseään kirjoittamalla tai piirtämällä ja kertomaan, mitä he haluaisivat nähdä Fredriksbergissä. Ideoiden ammennuksessa oli nähtävillä yllättäviä samankaltaisuuksia. Sekä Hannu Karpo että graffititaiteilija Umut Kiukas molemmat peräänkuuluttivat seinäpintojen käyttöä maalauspohjina, ns. muraalipintoina. Tapahtumanjärjestäjät Mikko Kaukonen ja Timo Santala sekä Berliinissä asuva muusikko Mia Kemppainen perustaisivat Fredriksbergin hyvän ruoan, juoman ja tapahtumien ympärille. Kaupunginosa-aktivisti, grand old lady Saara E. Tolonen ja Helsingin kaupungin maankäytön kehittäjä Minna Maarttola näkivät Fredriksbergissä yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja eräänlaisen pienoiskaupungin tyyssijan. Mielenkiintoinen oli myös luovan suunnittelijan Samuli Harjunpään ajatus toteuttaa korttelialueelle Helsingin eri aikakausista kertovan kokonaisuuden, eräänlaisen tilataideteoksen. Näistä ajatuksista jalostamme visualisointikuvat elokuun aikana. Joten olehan kuulolla, ideointi ja keskustelu jatkuvat!
Uskon, että ideat tulevat konkreettisiksi alueen kehittymisen myötä. Tilaisuus oli meille NCC:läisille täysin uudenlainen kokemus. Emme varmaan koskaan ole saaneet noin merkittäviä mielipidejohtajia yhtäaikaisesti koolle. Ja olihan meille perus-kiinteistökehittäjille aivan hemmetin hienoa päästä kuulemaan katujen kingien mielipiteitä urbaanialueiden kehittämisestä!
Näkisitkö oman yrityksesi Fredriksbergissä? Kaipaamme mukaan alueelle tulevaisuuteen ennakkoluulottomasti suhtautuvia yrityksiä. Ota yhteyttä ja tule mukaan!
Terveisin
Elisa Tuomisto
Markkinointipäällikkö
NCC Property Development Oy
Lisää ideointipäivän kuvia löytyy Flickristä.
