Koska Leppävaaran kasvu on ollut viime vuosina rivakkaa, kaupunginosasta on kehittynyt paitsi Espoon suurin ja vilkkain keskusta, myös yksi pääkaupunkiseudun vetureista. Leppävaarassa viihtyvät niin asukkaat kuin työpaikat.
”Espoon asukasmäärä kasvoi viime vuonna noin 4400 henkilöllä eli selvästi enemmän kuin Helsingissä tai Vantaalla. Pelkästään Suur-Leppävaarassa väestön määrä kasvoi noin 1900 asukkaalla, kun vastaava luku koko Helsingissä oli noin 1500”, Rantala sanoo.
”Elinvoimaluvut vuosilta 2018-2021 kertovat, että Leppävaara on Espoon elinvoimaisin kasvualue ja suurin kaupallinen keskus. Uskon, että kehitys jatkuu samaan suuntaan: Leppävaara on nyt vetovoimainen, mutta jatkossa yhä vetovoimaisempi”, Rantala tuumii.
Aiemmin hyvä, nyt suorastaan herkullinen
Kasvu keskittyy pitkälti Hatsinanpuiston alueelle laajentaen Leppävaaran nykyistä keskustaa Kehä I:n itäpuolelle ja Monikonpuron varrelle. Uusi painopiste tuo alueelle uutta elämää niin työnteon, kaupan, asumisen kuin elämysten näkökulmasta.
Leppävaaran isoin valtti on Rantalan mukaan sen liikenteellinen sijainti: ”Jos se oli aiemmin hyvä, nyt se on suorastaan herkullinen. Tämänhetkinen ja tuleva kehitys korostavat Leppävaaran kaupallista roolia ja vetovoimaa, joka koskee toimitiloja ja työpaikkoja.”
Rantaradan, Kehä I:n ja Turuntien kainalossa sijaitsevaan Leppävaaraan hurauttaa helposti niin junalla, bussilla kuin autolla – ja tilanne sen kuin vain paranee. Poikittaisliikennettä edistävä ja vuonna 2024 starttaava Raide-Jokeri Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen yhdistää eri keskukset vauhdittaen samalla uusia kehityshankkeita. Tuloillaan on myös kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Kauklahteen.
”Kun Raide-Jokeri valmistuu, myös OOPS saa oman pysäkin”, Rantala toteaa.
OOPS’in seuraava vaihe käsittää kaksi toimistotaloa
Sekoittunut ja monipuolinen kaupunkiympäristö
Espoon tulevaisuuden isoon kuvaan mahtuu mittavia suunnitelmia esimerkiksi viher-, virkistys- ja harrastealueiden yhdistämiseksi Helsingin kanssa. Kaupunkien välisessä yhteistyössä on paljon potentiaalia, jota Rantala hyödyntäisi. Suunnitelmat koskettavat niin ikään Hatsinanpuistoa.
”Alueen kehittämiseen liittyy Leppävaaran kävelyraitti, joka kulkee mm. asematunnelin ja OOPS’in läpi. Raitista voi kasvaa Leppävaaran urheilupuiston ja Vermon urheilualueet linkittävä alue. Lisäksi kyseinen pääreitti olisi kytkettävissä isossa kuvassa Espoon rantaraittiin”, Rantala kertoo.
”Kehitystavoitteena on profiloitua sekoittuneena ja monipuolisena kaupunkiympäristönä. Haluamme kehittää laadukasta ja viihtyisää kaupunkitilaa, joka koostuu yhtenäisistä ja omaleimaisista pienalueista, toimitiloista, työpaikoista, kodeista ja monipuolisista palveluista.”
Keskeistä kehitystyössä: kestävä kehitys
Suur-Leppävaaran tulevaisuus näyttää valoisalta. Tuoreimpien väestötietojen mukaan asukasluku on nyt noin 72 500, ja vuoden 2040 tavoite kurkottelee 100 000 asukkaaseen. Alueella on noin neljännes koko Espoon työpaikoista, ja lisää tulee koko ajan. Rantala uskoo kasvuvauhdin jatkuvan.
”Vaikka Leppävaara on jo nyt pääkaupunkiseudun vilkkaimpia solmukohtia, vetovoimaa tulee kehittää jatkossakin. Kehitämme esimerkiksi asema-aluetta, jotta palvelut olisivat entistä helpommin saavutettavissa ja liikennevälineestä toiseen siirtyminen entistä jouhevampaa. Tämä tarkoittaa myös lisää liityntäpaikkoja autoille ja toimivaa pyöräpysäköintiä latauspisteet huomioiden”, Rantala sanoo.
”Kehitystyön keskeisiä asioita on kestävä kehitys, jonka myötä kaupunkikuvaa tiivistetään, joukkoliikennettä sähköistetään ja kevyenliikenteen väyliä parannetaan.”
OOPS’in toimistotalon kattoterassilta on upeat näkymät
Alueen kehittämissuunnitelmiin on vastattu
”OOPS istuu Espoon kaupungin näkemykseen siitä, miten aluetta kehitetään pidemmällä aikavälillä. Kehitystyötä on tehty laajasti yhteistyössä niin kaupunkilaisten kuin toimitilojen vuokralaisten näkökulmia kartoittaen”, projektipäällikkö Markus Pahikkala sanoo.
Viime syksynä valmistuneet A- ja B-talot saavat myöhemmin jatkoa C-, D- ja E -toimistotaloilla, hotellilla sekä paikalliskeskuksella, joka kattaa monipuoliset arkiasioinnin sekä vapaa-ajan ja liikunnan palvelut. Ensimmäinen jo valmistunut vaihe kertoo Pahikkalan mukaan konkreettisen positiivisesta vastaanotosta.
Merkittävä ja koko alueen viihtyisyyttä määrittävä tekijä on Hatsinanpuiston ja OOPS´in rakennusten lomassa kulkevan Monikonpuron kehittäminen luontoarvoineen. Kokonaisuus on edellyttänyt kaikilta toimijoilta aktiivista ja laadukasta otetta.
”Alueen kehittämissuunnitelmiin on vastattu ja alueen brändiä on saatu kehitettyä suunnittelun lähtökohtien mukaisesti. Palaute kertoo myös siitä, että Leppävaara ja Hatsinanpuisto ovat vetovoimisia.”
OOPS’in terassit aukeavat Monikonpuron maisemaan
Ihmiset otetaan aidosti huomioon
Leppävaaran kehittämistyötä tehdään tiiviissä ja jatkuvasti kehittyvässä yhteistyössä asukasyhteisön kanssa. Avoimeen viestintään kuuluvat niin Rantalan järjestämät säännölliset matalan kynnyksen asukastapaamiset kuin Facebook-ryhmä.
Tehtävä Leppävaarassa -kaupunkisuunnittelualusta auttaa hahmottamaan alueen kaavoitus- ja rakennushankkeita sekä keräämään asukkaiden ideoita ja paikallisten näkemyksiä suunnittelun tueksi. Selaimessa toimiva helppokäyttöinen 3D-työkalu tuo kehityshankkeet kaupunkilaisten näkyville.
”Ihmisten tulee kokea, että heidät ja heidän näkemyksensä otetaan aidosti huomioon. On tärkeää ja palkitsevaa, että kaikki saavat vaikuttaa. Viihtyisien kaupunkitilojen merkitys asukkaille on vain kasvanut koronavuosien myötä”, Rantala korostaa.
Mikä OOPS?
- OOPS (Oasis of Professionals) on Leppävaaran Hatsinanpuistoon, Monikonpuron äärelle rakentuva alue työnteolle, kaupalle, majoittumiselle, liikunnalle, viihteelle ja elämyksille.
- Ensimmäiset A- ja B -toimistotalot valmistuivat syksyllä 2021. Seuraavat toimistovaiheet C, D ja E ovat suunnitteilla.
- Lukuja: 20 000 (vaiheet A & B) + 16 000 (vaiheet C, D & E) neliötä toimistotilaa, 30 000 neliötä kauppaa ja elämyksiä sekä 11 000 neliötä hotellitilaa.
- A- ja B-rakennuksille on myönnetty kansainvälinen BREEAM Excellent -ympäristösertifikaatti.
Lue lisää: oopsespoo.fi
