Tahtituotannolla mahdollista nostaa tilojen käyttöastetta, mutta tarpeetonta liikettä ilmeni silti runsaasti

VR:n vanhoihin Pasilan konepajan rakennuksiin toteutettava hanke koostuu kolmesta erillisestä eri aikakausina toimitilakäyttöön rakennetuista taloista, joihin tehdään laaja peruskorjaus sekä käyttötarkoituksen muutos hotellikäyttöön. Yksi kohteen taloista toteutetaan tahtituotannolla ja loput kaksi perinteistä tuotantotapaa noudattaen. Tahtituotannolla toteutettavassa osuudessa tahtiaikana käytetään yhtä päivää ja tahtialueena noin 20 m2 kokoista hotellihuonetta.

Tutkimukseni tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen käsitys tahtituotannon potentiaalista rakentamisen tuotannossa ilmenevien hukkien vähentäjänä. Kirjallisuuden pohjalta tunnistin rakentamisen tuotannon koostuvan kahdesta eri tuotannon virtauksesta: työn ja tuotteen virtauksesta. Työn virtauksella tarkoitetaan yksittäisen työntekijän siirtymistä työpisteeltä toiselle ja tuotteen virtauksella tarkoitetaan työvaiheiden virtausta yhden tuotteen, eli esimerkiksi huoneen läpi. Käsittelin hukkaa tahtituotannossa näiden kahden virtauksen pohjalta, koska halusin muodostaa käsityksen nimenomaan tahtituotannon vaikutuksista tuotannossa ilmeneviin hukkiin.

Korkeammalla tilojen käyttöasteella lyhyempään läpimenoaikaan

Tutkimuksen yhtenä tuloksena havaitsin, että tahtituotannolla on teoreettisella tasolla mahdollista vähentää tuotteen virtauksessa ilmenevää hukkaa, eli hukkaa, jossa tilat ovat tyhjillään ja odottavat työntekijää. Vertailemalla case-kohteen tahtituotannolla toteutettavan talon tahtiaikataulua ja toisen perinteisesti toteutettavan talon aikataulua, havaitsin, että tahtiaikataulussa oli runsaasti vähemmän tyhjän tilan muodossa olevaa hukkaa. Tämä ilmeni tahtituotannolla toteutettavassa talossa sisätyövaiheiden lyhyempänä läpimenoaikana, joka oli 50 % lyhyempi kuin perinteisesti toteutettavassa talossa.

Liiketunnistimella toimiva kamera asennettuna tahtialueelle

Mittasin käytännössä myös tahtituotannon vaikutusta tuotteen virtauksessa ilmenevään hukkaan hyödyntämällä tahtialueilta nauhoitettua videomateriaalia. Videomateriaalista analysoin tahtialueiden käyttöasteet, joiden avulla pääsin käsiksi aikaan, jolloin tilat olivat mittausjakson aikana tyhjillään. Tahtialueiden keskimääräiseksi käyttöasteeksi sain tuloksena mittausjakson ajalle 37 %, joka tarkoittaa tilojen olleen tyhjillään 63 % mitatusta ajasta. Tulos ei äkkiseltään vaikuta erityisen hyvältä, mutta se on korkeampi kuin aiemmin tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa. Perinteisellä tuotannolla toteutetussa kohteessa tilojen käyttöasteeksi on saatu 10 % ja viikon tahtiajalla sekä suurella tahtialueella toteutetussa tahtikohteessa tahtialueiden käyttöasteeksi on saatu 24 %.

Tahtiohjaukseen ja varamestojen määrittämiseen kiinnitettävä enemmän huomiota

Yllättävänä havaintona videoanalyysistä ilmeni, että huoneissa oli huomattava määrä käyntejä päivän aikana. Kahden viikon mittausjakson aikana kahdessa hotellihuoneessa käytiin yhteensä 1590 kertaa, joka tarkoittaa keskimääräisesti 79,5 käyntiä yksittäisessä huoneessa päivittäin. Kaikkien käyntien keskipituudeksi saatiin 2 minuuttia ja 26 sekuntia. Analysoin käyntien lukumäärät, keskipituudet, pituuksien keskihajonnat ja eri työntekijöiden määrät huoneittain, mistä huomasin, että käyntien välillä on paljon päivittäistä vaihtelua.

Päiväkohtainen tarkastelu käynneille eri huoneissa

Tutkimuksessani havaitsin myös, että case-kohteessa toteutettu tahtiohjaus oli kirjallisuudesta löydettyihin tahtituotannon menetelmäkuvauksiin verrattuna puutteellista. Tahtituotannon työvaiheille ohjeistetaan myös määrittämään etukäteen varamestaa, joita ei case-kohteessa ollut erikseen määritelty. Tulosten pohdinnoissa yhdistinkin puutteellisen tahtiohjauksen ja varamestojen määrittelemättä jättämisen suureen määrään tarpeetonta liikettä ja siinä esiintyvään vaihteluun. Pohdin, että kun tahtiohjaus on puutteellista ja varamestoja ei ole määritetty, joutuvat työntekijät etsimään seuraavaa mestaa ja luomaan itselleen tilannekuvaa tuotannosta liikkumalla työmaalla.

Tutkimuksen johtopäätöksinä totesin, että tahtituotannolla voidaan vähentää hukkaa tuotteen virtauksessa, eli vähentämään aikaa, jolloin tilat odottavat tyhjillään työntekijöitä. Tulosten perusteella tahtituotanto tekee kuitenkin työn virtauksen alttiiksi häiriöille, mikäli tahtiohjausta ei suoriteta tarpeeksi tiheästi tai varamestoja ei ole määritetty. Tämä ilmenee työntekijöiden tarpeettomana liikkeenä, eli hukkana työn virtauksessa.

Ote Vallila Folks Hotellin kylpyhuoneen tahtiaikataulusta