Olemme kolmannen vuoden rakennusarkkitehtiopiskelijoita Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Olimme kevään 2017 tekemässä Bertta- ja Semmi-konseptikäsikirjoja NCC:llä. Opimme muun muassa, kuinka paljon kerrostaloprojektissa on mukana eri alojen ammattilaisia. Rakennusarkkitehtiopiskelijana helposti unohtuu, että rakentaminen on paljon muutakin kuin arkkitehtisuunnittelua.
Aloitimme opintomme syksyllä 2014 ja valmistumisen on tarkoitus koittaa keväällä 2018, joten opintomme alkavat vähitellen olla loppusuoralla. Projekti oli osa opiskeluihimme liittyvää Innovaatiokurssia, joka toteutetaan yhteistyössä eri yritysten kanssa. Yritykselle tehtävän projektin lisäksi kurssiin kuuluu siihen liittyvän aikataulun suunnitteleminen, artikkelin kirjoittaminen ja erilaisten raporttien laatiminen. Kurssilla on käytettävissä 270 työtuntia oppilasta kohden ja tunneista 200 on korvamerkitty yrityksen käyttöön.
Rakennusarkkitehtiopiskelijat opintomatkalla Hollannissa.
Bertta- ja Semmi-konseptikäsikirjat
Tehtävänämme oli luoda konseptikäsikirjat Bertta– ja Semmi-kerrostalojärjestelmistä. Sofia oli vastuussa Bertta-konseptikäsikirjasta ja Heta Semmi-konseptikäsikirjasta, mutta käytännössä teimme molemmat käsikirjat yhteistyössä. Konseptikäsikirjojen idea on koota kaikki kerrostalojärjestelmistä saatavilla oleva, olennainen materiaali yhteen. Käsikirjat on tarkoitettu pääasiassa sisäiseen käyttöön, mutta niitä voidaan käyttää myös ulkoisesti hieman supistettuina versioina.
Käsikirjoja voidaan käyttää työkaluna Berttoja ja Semmejä suunnitellessa, ja niiden avulla välitetään oleellista tietoa konsepteista esimerkiksi toisille paikkakunnille. Tavoitteena on, että jos esimerkiksi Ouluun halutaan rakentaa Bertta tai Semmi, käsikirjat toimivat tietynlaisena konsulttina. Käsikirjat soveltuvat lisäksi markkinointiin ja tietolähteeksi myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.
Tarvittaessa käsikirjoja voidaan muokata ja niitä voidaan lyhentää erilaisiin käyttötarkoituksiin. Käsikirjoja onkin tarkoitus päivittää tulevaisuudessa ja lisätä materiaalia tarpeen mukaan. Konseptit itsessään kehittyvät, ja myös uutta materiaalia syntyy uusien rakennushankkeiden myötä.
Projektin eteneminen
Projektin aluksi saimme valmiin hahmotelman käsikirjojen sisällysluetteloista ja arkkitehtuurimateriaalin käyttöömme. Niiden pohjalta lähdimme tutustumaan konsepteihin, etsimään lisää tietoa ja kokoamaan informaatiota järkevään formaattiin. Konseptien kokonaisvaltainen ymmärtäminen oli tärkeä osa projektiamme, jotta osasimme kerätä käsikirjojen kannalta oleellisen tiedon ja rajata turhat asiat pois. Käsikirjoissa ei ollut tarkoitus avata koko kerrostaloprojektia, vaan kyseisille konsepteille ominaiset piirteet.
Tiedon keräämisen lisäksi tehtävänämme oli tuottaa käsikirjoihin tekstiä, jolla muun muassa selitettiin kuvia ja avattiin konseptien filosofiaa. Tekstisisällön tuottamisessa oli tärkeää varmistua siitä, että sisältö on helposti ymmärrettävää sellaisillekin ihmisille, joille Bertta– ja Semmi-kerrostalojärjestelmät eivät ole aiemmin tuttuja.
Teimme projektia keväällä noin kaksi päivää viikossa NCC:n tiloissa, joissa ohjausta oli jatkuvasti saatavilla. Tapasimme projektin aikana molempien konseptien arkkitehdit, rakennesuunnittelijat ja projektipäälliköt. Lisäksi olimme yhteydessä muun muassa LVIS-suunnittelijoihin, tapasimme laskennan työntekijöitä ja osallistuimme konsepteihin liittyvään Kestävä kehitys -workshopiin. Projektin aikana ohjaajien kanssa pidettiin kaksi tilannekatsausta, joissa varmistuttiin projektin etenemisestä tavoitteiden mukaisesti.
Vahvan projektisuunnitelman, tarkasti suunnitellun aikataulun ja hyvän ohjauksen ansiosta projektin tekeminen oli rentoa, ja vältyimme suurilta vaikeuksilta. Pysyimme aikataulussa loppuun asti, ja olimme tyytyväisiä lopputuloksena syntyneisiin konseptikäsikirjoihin.
Uuden oppimista ja haasteita
Projektin tekeminen on ollut hyvin opettavaista. Olemme oppineet muun muassa, kuinka paljon kerrostaloprojektissa on mukana eri alojen ammattilaisia. Rakennusarkkitehtiopiskelijana helposti unohtuu, että rakentaminen on paljon muutakin kuin arkkitehtisuunnittelua. Laskennan ja hankinnan toiminnasta meillä ei aikaisemmin ole ollut juurikaan käsitystä. Lisäksi erilaisten rakenteiden läpikäyminen on ollut hyvin antoisaa ja pohjapiirustuksia tarkastelemalla on saanut uusia ideoita. Oli hienoa nähdä asioita myös rakennusliikkeen näkökulmasta.
Projektin aikana oli toki myös haasteita. Vaikeinta oli sovittaa kiireisten ihmisten aikatauluja yhteen, jotta erilaisia palavereita saatiin järjestettyä ja kaikki materiaali saatiin ajallaan. Toinen haaste oli pohtia, mikä kaikki on käsikirjoihin oleellista. Tavoitteena oli kertoa nimenomaan Bertta- ja Semmi-konseptien erityispiirteistä, eikä avata koko kerrostalon suunnittelu- ja rakennusprosessia. Aiheesta olisi voinut kirjoittaa vaikka kirjan, joten materiaalin rajaaminen suhteellisen kompakteiksi käsikirjoiksi vaati paljon työtä.
Projektin lopetus
Käsikirjat ovat meidän osaltamme nyt valmiit. Päivitystyön on tarkoitus jatkua NCC:llä, mahdollisesti jopa seuraavien rakennusarkkitehtiopiskelijoiden Innovaatioprojektina. Kaiken kaikkiaan projektin tekeminen NCC:llä on ollut mielenkiintoista ja olemme viihtyneet hyvin. Ohjaajinamme toimivat NCC:ltä hankekehitysjohtaja Ilkka Alvoittu ja hankekehityspäällikkö Martta Kyllönen, sekä Metropolian lehtori Jorma Lehtinen. Apua oli jatkuvasti saatavilla ja ilmapiiri on ollut positiivinen ja kannustava. Kiitos paljon yhteistyöstä kaikille projektissa mukana olleille!
Heta Jaakkola ja Sofia Merenmies
Rakennusarkkitehtiopiskelijat
Metropolia Ammattikorkeakoulu
