Idea opinnäytetyöhön syntyi Kinnarin kouluhankkeen työmaalla, jossa olin toiminut jo aiemmin kesällä sekä opintojen ohessa työnjohtoharjoittelijana. Koulurakennus suunniteltiin ja toteutettiin Terve Talo -ohjeistuksen mukaisesti, mikä näkyi toteutuspuolen näkökulmasta esimerkiksi erilaisina kosteuden- ja puhtaudenhallintaa mittaavina tarkistuksina ja kokouksina. Aihe tuntui mielestäni ajankohtaiselta sekä omasta että yrityksen näkökulmasta, sillä rakennuksen terveellisyys on hankkeen lopputuloksen kannalta yksi tärkeimmistä vaatimuksista. Tämän myötä kosteudenhallintaan keskittyvän Kuivaketju10:n ja laajemmin olosuhdehallintaan vaikuttavan Terve Talo -toimintamallin käyttö on rakennushankkeissa lisääntynyt.
Kuivaketju10 vs. Terve talo
Kuivaketju10 on rakennushankkeissa kosteudenhallinnan toimintamalli, jonka toteutuksen tarkoituksena on vähentää kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Toimintamallilla tavoitellaan kosteusriskien välttämistä ja sitä kautta markkinahinnan nousua, takuukorjauksien vähenemistä sekä pienempiä elinkaarikustannuksia. Kuivaketju10 on rinnakkainen toimintamalli ympäristöministeriön kosteudenhallintaa säätelevälle asetukselle ja malli esittääkin keinot, joilla lainsäädännön rakennuksen lopputulokselle asettamat vaatimukset saadaan täytettyä.
Terve Talo -mallin toteutuksen lähtökohtana on sen sijaan rakennuksen hyvän sisäilman varmistaminen. Terve Talo -mallilla tavoitellaan tuleville käyttäjille varmuutta siitä, että rakennuksen olosuhteet, viihtyvyys ja tuottavuus ovat hyvällä tasolla. Tavoitteeseen päästään ottamalla huomioon sisäilmastoon vaikuttavat tekijät suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa.
Kiteytetysti mallien suurin ero on se, että Kuivaketju10 keskittyy vain kymmeneen keskeisimpään kosteusriskiin ja Terve Talo huomioi sisäilmaolosuhteisiin vaikuttavat tekijät kokonaisvaltaisesti hankkeen kaikissa vaiheissa.
Toimintajärjestelmä kokoaa hyviksi todetut käytännöt
Kuivaketju10:n vaatimukset on koottu yhteen paikkaan, jotta ne tulisivat varmasti huomioiduiksi hankkeen kaikissa vaiheissa. Terve Talo -materiaali on sen sijaan esitetty rakennusalan ohjeistuksissa hieman hajanaisemmin. NCC:llä on puolestaan käytössä yksi yhteinen, ISO-standardin mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä, jota kaikki yksiköt käyttävät. Toimintajärjestelmä koostaa yhteen kaikki yhteiset, vakiintuneet ja hyviksi todetut toiminnan käytännöt. NCC:n toimintajärjestelmässä vaaditaankin jo valmiiksi monia samoja olosuhdehallintaan vaikuttavia toimenpiteitä kuin Kuivaketju10:ssä ja Terve Talossa.
Koska kaikissa ohjeistuksissa asiat on esitetty eri tavalla, oli haastavaa asettaa vaatimukset rinnakkain niin, että ne olisivat vertailukelpoisia. Oli kuitenkin tärkeää tutkia myös pitkälti lain asettamia vaatimuksia olosuhdehallintamalleihin liittyen. Työni vertailuosuudessa yritinkin selvittää, miten kaksi olosuhdehallintamallia vertautuvat toisiinsa ja toisaalta sekä lainsäädäntöön että NCC:n omaan toimintajärjestelmään.
Lähtökohtaisesti laissa ja toimintajärjestelmässä erilaisia vaatimuksia ja toimenpiteitä ei oltu kuvattu yhtä tarkasti, kuin Terve Talo- ja Kuivaketju10-ohjeistuksissa. Mallien kriteereillä onkin ollut tarkoitus täydentää hyvää rakentamistapaa muun muassa selkeyttämällä sen tulkintaa. Mitä paremmin yrityksellä on jo laatuasiat ja prosessit kunnossa, sitä vähemmän Terve Talo tai Kuivaketju10-toimintamallit tuovat lisävaatimuksia hankkeeseen. Tutkimusta tehdessä olikin ilo huomata, että yritystasolla NCC:llä toteutetaan jo valmiiksi erittäin huolellisesti hyvän rakentamistavan käytäntöjä, erityisesti kosteudenhallinnan osalta.
Isoimpana esille nousseena asiana vertailussa oli erityisesti mallien edellyttämä iso hallinnollinen työ, kun asiat pitää aina erikseen varmentaa ja todentaa. Mallien toteuttaminen vaatii myös hankkeelta erillistä valvojaa, koordinaattoria tai asiantuntijaa, jolla on tärkeä rooli valvoa toteutuksen onnistumista. Koordinaattori ohjaa ja opastaa eri osapuolia hankkeen kaikissa vaiheissa ja valvoo onnistumista. Tämä vaatimus ei toteudu lainsäädännön tai yrityksen toimintajärjestelmän kautta.
Toimintamallit myös korostuvat erityisesti hankkeen suunnitteluvaiheessa: ne asettavat vaatimuksia talotekniseen suunnitteluun ja eri alojen suunnittelijat joutuvatkin tekemään paljon yhteistyötä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Etenkin Terve Talo asettaa suhteessa paljon vaatimuksia ilmanvaihtosuunnitteluun.
Perehdytys ja sitouttaminen tärkeää
Työni perusteella pystyin toteamaan, että NCC:n toimintajärjestelmä noudattaa jo valmiiksi niin hyviä rakentamisen käytäntöjä, että vertailemani toimintamallit tuovat toteutukseen lisäarvoa vain detaljitasolla. Rakennushankkeeseen ryhtyvältä vaaditaan vain lähinnä päätös toimintamallin käyttöönotosta. Terve Talo- ja Kuivaketju10-toimintamallit myös vaativat hankkeen kaikilta osapuolilta riittävää tietoa tai perehtymistä asiaan, jolloin vaatimukset kulkevat luonnollisena osana suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi Terve Talo -toteutuksessa rakennuttajan on huolehdittava, että sen vaatimukset viedään kriteerien mukaan suunnittelun ja rakentamisen asiakirjoihin, kuten urakkaohjelmaan ja urakkarajaliitteeseen.
Opinnäytteeni tulokset ovat hyödyllisiä, kun pohditaan esimerkiksi yrityksen toimintajärjestelmän päivittämistä. Yhtenä selkeimpänä kohtana näen itse puhtaudenhallintasuunnitelman ja tarkemman puhtaudenhallinnan ohjeistuksen päivittämisen. Ehdottoman tärkeänä voidaan pitää myös työnjohdon, työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden perehdyttämistä sekä sitouttamista hankkeen vaatimustason mukaiseen toteuttamiseen. Lopputulos on onnistunut, jos suunnitelmat on tehty hyvin ja toteutus tehdään dokumentoidusti oikein.