Rakentamiseen kehitetyn Terve talo -ohjeiston tarkoituksena on ehkäistä terveellisyyteen liittyvien ongelmien syntymistä. Jyväskylän työpäällikkö Ilkka Kujala on viime vuosina tehnyt yksinomaan näiden kriteerien mukaan rakennettuja kohteita. Työpäällikkö Janne Willmanille Kinnarin uuden koulun työmaa on ensimmäinen Terve talo -kohde. Miten kriteeristön konkari ja sen kanssa aloitteleva työpäällikkö kokevat mallin?
Terve talo -rakentamisessa keskitytään vahvasti nimensä mukaisesti rakentamistapaan ja toimenpiteisiin, joilla pyritään vähentämään rakennuksen epäterveellisyyksiä, kuten sisäilmaongelmia, panostamalla kosteuden- ja puhtaudenhallintaan sekä materiaalivalintoihin. Ohjeisto sisältää kriteereitä, joita noudatetaan normaalin työmaavalvonnan rinnalla. Se antaa vaatimustasoja kaikille suunnittelun ja rakentamisen vaiheille, jotka liittyvät kosteuteen, sisäilmaan, käyttäjän terveyteen ja viihtyvyyteen. Tyypillisimpiä hankkeita ovat julkisrakennukset, kuten kirjastot, terveydenhuollon tilat ja koulut, kuten kuvassa oleva Harjun kampusalue Jyväskylässä.
– Terve talo ottaa kantaa pieniinkin yksityiskohtiin jo suunnitteluvaiheessa. Tällä pyritään varmistamaan toimiva, terveellinen rakennus ja lopputuote kaikissa olosuhteissa, Ilkka Kujala kertoo.
– Kaiken taustalla on riskien tunnistaminen ja minimointi: suunnitelmat eivät tuota pelkästään hyvää lopputuotetta, vaan suunnitteluratkaisut ovat myös vikatietoisia, eli ne kestävät myös sen ei-toivotun tilanteen, Janne Willman summaa.
Sääsuojaus parantaa työskentelyä, aikatauluttamista ja työturvallisuutta
Tuotantovaihetta koskevassa ohjeistossa avainasemassa on sääsuojaus, eli talon huputtaminen säille alttiiden työvaiheiden ajaksi. Saneerauskohteissa huputtaminen tehdään jo ennen ulkopuolisten purkutöiden aloittamista ja uusissa taloissa pääsääntöisesti heti runkotöiden valmistumisen jälkeen. Hupun alla työskennellään koko sen ajan, kunnes talon vaippa on kokonaisuudessaan valmis. Kujala listaa sääsuojauksen hyviä puolia:
– Talon huputtaminen helpottaa työskentelyä ja töiden aikatauluttamista, koska sääolosuhteet eivät suoranaisesti vaikuta tekemiseen samoin kuin taivasalla tehtäessä. Sääsuojauksella parannetaan myös työvaiheiden työturvallisuutta, koska vesi, lumi ja jää pysyvät huputuksen ulkopuolella. Samalla se lähettää viestin sivullisille: täällä me rakennamme terveellisesti ja turvallisesti.
Rakennustyömaalla kiinnitetään huomiota materiaalien säilyttämiseen ja varastointiin: ohjeistoon kuuluu, että materiaalitkin tulee sääsuojata, eikä mitään säilytetä suoraan lattialla. Lisäksi ilmanvaihtotöiden tekemiseen kiinnitetään alusta asti huomiota.
– Ilmanvaihdon osastoiminen muista rakennustöistä vaiheistaa sisävalmistusvaiheen työt, mikä selkeyttää työntekoa ja tahdistaa aikataulua merkittävästi, Kujala sanoo.
Seuranta tarkentuu yksityiskohtiin hankkeen edetessä
Toteutuspuolella kriteeristö näkyy myös mittauksina ja kokouksina. Kriteereitä valvoo ulkopuolinen tarkastaja, joka vierailee rakennustyömaalla ja katsoo kaikkia asioita Terve talo -ohjeistuksen näkökulmasta.
– Mittauksissa tarkastellaan esimerkiksi työmaan kosteudenhallintaa, puhtaudenhallintaa sekä rakennusmateriaalien suojausta ja varastointia. Kokouksissa on mukana myös hankkeen oma Terve talo -koordinaattori, joka käy suunnitelmia etukäteen läpi ja ohjaa meitä kohti terveellisempiä ja parempia ratkaisuja. Teemme yleensä yhdessä myös työmaakierroksen, missä havaitaan työteknisistä asioista mahdollisia riskejä tai parannusehdotuksia – sekä myös niitä positiivisia asioita missä on onnistuttu, Willman kertoo.
Kujalan mukaan Terve talo -ohjeisto tuo oman näkökulmansa rakentamiseen ja tukee hyvin perinteisempää työmaavalvontaa.
– Tarkastus on vähän kuin suppilo, joka kapenee loppua kohden: aluksi kiinnitetään huomiota sisätilojen imurointiin, varastointiin ja osastointeihin, ja rakentamisen loppuvaiheessa yksittäisiin asioihin, esimerkiksi lopullisten pintojen ja tuotteiden suojauksiin, Kujala kuvailee.
Suurin vaikutus asennemuutoksen myötä
Ilkka Kujala on viime vuosina Jyväskylän alueella tehnyt yksinomaan Terve talo -kriteerien mukaan rakennettuja kohteita. Hänen mielestään ohjeiston käyttäminen ensimmäisiä kertoja tuntui haastavalta muuttuneiden työtapojen takia, mutta kun uudet käytännöt oppii, se rytmittää työmaatyöskentelyä, ja tuo koko rakennusprojektiin eräänlaista ryhtiä.
– Uudisrakentamisessa ohjeiston noudattaminen on helpompaa, mutta peruskorjauksissa ohjeiston huomioiminen on osoittautunut ajoittain haastavaksi, varsinkin jos kohde on museoviraston suojelema. Silloin etsitään kompromissiratkaisuja, joissa pyritään saavuttamaan ohjeiston vaatimustaso, museoviraston vaatimuksia ja toiveita unohtamatta, Kujala toteaa.
Kinnarin uuden koulun työmaa on Janne Willmanin ensimmäinen Terve talo -kohde. Hän peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista asennemuutosta ja kokee, että Terve talo -rakentaminen vie alaa positiiviseen suuntaan.
– On eduksi, että työmaalla tehdään kierroksia, jotka keskittyvät pelkästään terveellisyyteen, koska silloin pienimmätkin poikkeamat saadaan helpommin huomioitua. Työmaamittausten ongelmana kuitenkin on, että ne käsitetään työmaalla helposti vain työnjohdolle kuuluvana raporttina. Siinä Terve talo -mallissa on vielä kehitettävää. Mittausten tulisi saavuttaa työmaalla samanlainen asema, kuin työturvallisuuteen keskittyvät TR-mittaukset. Jos työntekijä havaitsee työmaalla työturvallisuusvirheen, hän melko varmasti korjaa sen välittömästi. Saman pitäisi tapahtua terveellisyyteen viittaavien asioiden osalta. Suurin vaikutus rakentamisen terveyteen tulee kuitenkin tekijöiden asenteista ja toimintatavoista, Willman sanoo.
