Taloustilanne alkaa vihdoin kirkastua ja rakennusalankin tulevaisuus alkaa varmasti pian näyttää valoisammalta. Suhdannemuutosten sietäminen on tällä alalla jossain määrin ammatinvalintakysymys. Jokainen meistä joutuu sietämään jonkinlaista epävarmuutta sekä yksilönä että osana yritystä ja yhteisöä.
Joka tapauksessa, markkinatilanteesta huolimatta, kilpailu on aina kovaa ja hävittyjä tarjouksia on enemmän kuin voitettuja. Minusta tämän oppii sietämään, kun muistaa, että tulevaisuudensuunnitelmia voi aina muuttaa. Suunnitelmia pitää kuitenkin olla, jotta asiat etenevät. Huomaan palaavani mielessäni aina samaan asiaan haasteita kohdatessani: kaikesta pitää olla suunnitelma ja sitkeä pyrkimys noudattaa sitä. Suunnitelman toteutuskelpoisuutta joudutaan ehkä arvioimaan useasti pitkin matkaa, mutta vain siten päästään hyvään lopputulokseen.
Suunnitelma tarvitaan myös, jottei ajauduta pelkkään reaktiiviseen toimintaan. Haluamme olla proaktiivisia, vaikuttaa asioihin etukäteen, ja se edellyttää suunnitelmallisuutta. Isoissa rakennusprojekteissa pidänkin juuri proaktiivisuusmahdollisuuden takia erityisesti allianssimallista. Siinä asiat suunnitellaan oikeasti yhdessä, eikä hankkeen aikana etsitä pelkkää omaa etua tai syyllisiä, vaan koko ajan tähdätään aidosti yhdessä parhaaseen lopputulokseen. Onnistumiset ja virheet kannetaan yhdessä, samoin myös opitaan ja kehitytään yhdessä.
Suunnitelmallisuus ei ole aina helppoa itsellenikään, mutta se on asia, missä voi jatkuvasti kehittyä, ja siinä onnistuminen todella kannattaa. Onnistuimme suunnitelmallisuudessa erinomaisesti esimerkiksi Oulun yliopistollisen sairaalan A-rakennuksen kohdalla: OYSin uusi A-rakennus OYSin uusi A-rakennus on valmis – alitti hankebudjettinsa liki 25 miljoonalla eurolla | NCC
Budjetin alitus on rakennusalalla harvinainen uutinen, etenkin perinteisissä urakkamalleissa se on poikkeus. Perinteisellä mallillahan rakennusurakan saa yksinkertaisesti tarjoamalla halvimman hinnan, sen oikeellisuudella ei ole väliä. Tällainen valintamekanismi kannustaa rakentajia antamaan liian halvan tarjouksen, ja jos rahaa ei ole riittävästi, se johtaa vääjäämättä ongelmiin ja riitoihin. Hinta on silloin yksinkertaisesti liian alhainen halutun laatutason tuottamiseen.
Allianssissa oikea hinta tulee siitä, että asiat voidaan tehdä alusta asti oikein. Kun haluamme aidosti ymmärtää toisiamme ja kysymme toistemme näkemyksiä, käy yleensä hankkeen kaikille osapuolille hyvin. Silloin myös me rakentajina voimme tuottaa jo rakennusprosessin aikana tilaajalle sellaista lisäarvoa, mitä hän tarvitsee ja arvostaa, lopputuloksesta puhumattakaan.
Kun rakensimme sairaalan, saimme onnistuneen projektin, mutta samalla myös opimme valtavan paljon asiakkailtamme. Paras lopputulos rakentamisessa saadaankin erilaisten ihmisten yhteistyöllä, josta kaikki hyötyvät. Yhdessä tehtyjen prosessien etuna on myös se, että mukana on aina myös vinoumien suoristajia, niitä varmistajia, jotka huomaavat virheet ja osaavat toimia oikein – sillä aina meistä joku jossain kohtaa tekee väistämättä inhimillisen virheen. Virheitä ei pidä pelätä, mutta sitä ei voi korjata, mitä ei näe, ja siksi on hyvä, että asioita tehdään yhdessä ja tarkastellaan ristiin. Ei ole opettajaa ja oppilaita, vaan asioita pohditaan yhdessä monesta eri näkökulmasta jo ennen kuin aletaan toteuttaa.
Yhdessä meillä saattaa olla myös rohkeutta iloita ja sanoa ääneen, kun asiat ovat hyvin ja huomaamme onnistuvamme. Ei kai mikään ole koskaan täydellistä, mutta ehkä juuri siksi onkin tärkeää kertoa, kun olemme onnistuneet, saavuttaneet tai jopa ylittäneet tavoitteet ja tehneet hyviä asioita. Myönteisyyskin vie asioita usein eteenpäin ja johtaa uusiin hyviin asioihin.
Frej Weurlander on NCC:n Pohjois- ja Keski-Suomen & Erikoisrakentamisen toimialajohtaja.
Lue myös: Allianssimalli tuo sairaalarakentamiseen joustavuutta sekä Frej Weurlanderin aiempi blogi: Miten onnistunut rakennushanke tehdään?
Lue myös lisää NCC:n johdon näkemyksiä esimerkiksi näistä blogeista:
- Koulusuunnittelun ytimessä on käyttäjälähtöisyys – haastateltavana NCC:n uudisrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Salmenoja.
- Kestävän kehityksen johtaja Pekka Kiuru: Mistä puhutaan, kun puhutaan vähähiilisestä rakentamisesta?
- Korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen: Helsingissä halutaan helpottaa keskustan vanhojen toimitilojen käyttötarkoituksen muutoksia