Suunnittelutoimisto Optiplanilla korjausrakennuttamisen palveluista vastaava Petri Paavilainen on ehtinyt olla monessa mukana. Kattavasta kokemuksesta on hyötyä myös rakennusalalla ja suunnittelussa, jonka parissa Petri viihtyy hyvin. Töissä hän nauttii, kun saa seurata oman alansa huippuja ja oppia itse jatkuvasti uutta.
Kuka olet?
Olen Petri Paavilainen. Olen kotoisin Kotkasta ja asunut Helsingissä nyt viisi vuotta. Perheeseen kuuluvat vaimo ja yhteensä kuusi lasta, joista enää yksi asuu kotona. On meillä myös kaksi koiraa.
Millaisissa tehtävissä olet ollut?
Tulin Optiplanille vuonna 2015 rakennuttajakonsultiksi ja projektipäälliköksi. Muutamaa kuukautta myöhemmin, alkuvuodesta 2016 aloin vetämään rakennuttajapalvelut-ryhmää ja vuodesta 2017 lähtien olen toimialajohtajana vastannut korjausrakentamisen suunnittelusta ja rakennuttajapalveluista.
Ennen Optiplania minulla on rakennusalan taustaa pääosin yrittäjänä ja konsultointi- ja urakointipuolelta.
Mistä pidät työssäsi?
Tykkään yhdessä tekemisestä ja huikeiden asiantuntijoiden kanssa työskentelystä. Meillä on alan huippuja, jotka ovat todella omistautuneita alaansa ja omiin tehtäviinsä. Heidän kanssaan on ilo työskennellä ja siinä oppii itsekin koko ajan.
Miksi olet viihtynyt NCC:llä?
Olen viihtynyt erittäin hyvin. Minulla on taustaa pienemmistä yrityksistä, joten minun vaakakupissani ison talon edut ovat huomattavasti merkittävämmät kuin mahdolliset ison talon haittapuolet. Toimintatapa täällä on arvojen mukaista, se näkyy jokapäiväisessä työskentelyssä. Minulla on aktiivinen elämäntapa, joten Kunnonrakentajat-kerho on myös iso etu. Käytän kuntosalia säännöllisesti, pelaan sählyä ja jääkiekkoa ja jonkun verran olen käynyt kokeilemassa myös uusia lajeja.
Millainen työkaveri olet?
Olen aika impulsiivinen ja suorapuheinen ja innostun helposti asioista. Olen vaativa itselleni ja myös muille. Se varmaan huokuu, vaikka yritänkin pitää sen aisoissa. Pyrin ottamaan kaikki huomioon ja olemaan tasapuolinen.
Mitä pidät vahvuuksinasi?
Minulla on laaja kokemus alalta ja työelämästä yleisesti. Näkemyksiä on ehtinyt karttua monelta alalta myös rakennusalan ulkopuolelta ja rakennusalaltakin eri puolilta sopimuspöytää. Olen tehnyt töitä monissa ammateissa, olen ollut mm. ahtaaja, kirvesmies, automekaanikko, palomies-sairaankuljettaja, yrittäjä ja rakennuttajakonsultti. Melkein aina olen tehnyt kahta työtä samanaikaisesti, nytkin pyöritän päivätöiden lisäksi ratamoottoripyöräilyn tiimiä.
Onko joku kollegasi erityisesti vaikuttanut työhösi positiivisesti?
Tähän nostaisin Optiplanilta Jukka Putkisen, joka on tehnyt tosi pitkän uran NCC:llä. Hän on käytännössä jo eläkeiässä, mutta oppimishalu ja halu kehittyä ja omistautuminen omaan tekemiseen on todella kadehdittavaa luokkaa. Jukka tekee aina 120 lasissa sitä, mitä kulloinkin tekee. Olisi hienoa, jos itselläni säilyisi samanlainen draivi asioihin.
Mikä on suurin oppisi vuosien varrelta?
Olen impulsiivinen luonne, joten suurin oppini on oppia kuuntelemaan ja ymmärtämään paremmin sekä asiakasta että työkaveria. Jos sen onnistuu tekemään, pääsee yleensä helpommalla ja pidemmälle.
Onko mieleesi jäänyt jokin hauska tapahtuma, jonka haluat kertoa?
Yhdessä Optiplanin valvontakohteessa, jossa NCC oli toteuttajana, valvonta oli kohtuullisen täsmällistä ja tarkkaa. Kohde oli varmaan 25 000 neliötä ja siellä oli paljon lasiseinää. Kollega löysi valvonnassa sisälasiseinän laminoinnin välistä yhden hyttysen. Se laitettiin raporttiin puoliksi vitsinä, mutta lopulta lasiseinä käytiin kuitenkin lasitehtaalta vaihtamassa.
Entä kun on tapahtunut jotain ikävää, mitä olet oppinut niistä?
Kaikille sattuu virheitä, myös itselleen, ja niistä on otettava opiksi. Itselleen pitää myös pystyä olemaan armollinen ja sallia erehdyksiä. Virheitä ei kannata jäädä murehtimaan, vaan täytyy suunnata eteenpäin. Niistä pitää osata päästää irti, sillä muuten ei uskalla tehdä enää mitään.
Missä asioissa näet suurimmat vuosien aikana tapahtuneet muutokset?
Suunnittelu on muuttunut 20 vuoden aikana hirveän paljon jo teknisesti. Muutosvauhti on kasvanut tekniikassa ja laitteissa ja se kiihtyy koko ajan. Muutos on nyt jatkuvaa ja sen kanssa on opittava elämään. Työkalut ovat muuttuneet vuosien varrella aika paljon ja viime aikoina myös työskentelytavat ovat muuttuneet etätöiden myötä. Tämä on kohtuullisen konservatiivinen ala, joten muutokset ovat ihan tervetulleita. Luottamus tekemiseen on yleisesti parantunut kaikilla sektoreilla. Nyt ollaan myös enemmän kiinnostuneita asiakkaan bisneksestä ja kumppaneiden hyvinvoinnista sekä aidosta yhteistyöstä.
Aikaisemmin meidän alallamme vallitsi asenne, että suunnittelutyötä ei voi etänä pyörittää ja että siinä tarvitaan tiimi fyysisesti ympärille. Korona myötä se muuttui yhdessä yössä ja olemme pystyneet sopeutumaan. Mielestäni nyt ollaan jopa enemmän kontaktissa muihin kuin aiemmin. Se on myös ison talon etuja, että meidän oli ylipäänsä mahdollista siirtyä etätöihin yön yli.
Mitä haluaisit sanoa nuoremmille sukupolville?
Aloitteleville nuorille haluaisin sanoa, että tehkää nuorena paljon erilaisia hommia ja tehkää niitä tosissanne. Erilaisista hommista saa aina perspektiiviä ja kokemusta elämään ja työuralle. Ja se on tärkeää, että jos on kovin työorientoitunut, niin kannattaa pitää työn rinnalla joku muu tärkeä asia, joka tuo elämään merkitystä, varianssia ja virtaa.
Miten näet rakennusalan kehittyvän tulevaisuudessa?
Suunnittelupuolen työskentelytavat tulevat muuttuman aika radikaalisti ihan lähiaikoina. Rakennusala elää suhdanteiden mukana kuten ennenkin, mutta se on kuitenkin kokonaisuudessa yksi vakaimpia aloja. Töitä varmasti riittää, mutta meidän täytyy myös osata uudistua vähän nopeammalla syklillä kuin tällä hetkellä.
