Kirkot ovat arvokohteita. Myyrmäen kirkko on arkkitehti Juha Leiviskän arvostettua arkkitehtuuria, jota tullaan katsomaan ja kuuntelemaan säännöllisesti muualtakin maailmasta. Korjaustyössäkin tavoitteet ovat yhtä korkealla kuin alkuperäisessä suunnitelmassa.
– Täällä kaiken pitää olla viimeisen päälle, akustiikkasuunnittelija Eija Halme-Salo toteaa.
Myyrmäen kirkon urut.
Halme-Salo on ollut mukana jo alkuperäisen akustiikan luomisessa Myyrmäen kirkkoon 1980-luvulla, joten lähtökohdat ovat hänelle tuttuja.
– Alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä konserttikirkko, jossa panostetaan musiikkiin. Näin tapahtuikin ja kirkossa on hienot Kangasalan urkurakentamon barokkiurut, jotka on rakennettu kirkkosalin tilaan niin, että akustiikka on paras mahdollinen musiikin kannalta.
Tilan muodoilla on suuri merkitys ääneen: Myyrmäen kirkko on pitkä ja kapea rakennus, jossa urut on sijoitettu lyhyelle sivulle, josta urkujen ja kuoron ääneen tulee suunniteltuja sivuheijastuksia. Eija Halme-Salon mukaan urkumusiikille jälkikaiunta-aika saa olla pitkä, noin 2,5 sekuntia. Päinvastoin on puheella, jossa kaikuisuus hankaloittaa puheen selvyyttä. Siksi alttari onkin sijoitettu pitkälle sivulle lähemmäs kuulijoita ja puhujalla on sähköinen äänenvahvistus.
Johtava akustiikkasuunnittelija Eija Halme-Salo, arkkitehti
Riikka Hautala ja vastaava työnjohtaja Mika Mensalo. Kuva: Juha Paukkeri
Pienillä innovaatioilla palautettiin vanhojen rakenteiden akustiikkaa
Myyrmäen kirkko sijaitsee junaradan varressa. Ulkoa kuuluvat junan lisäksi myös autoliikenteen ja jopa lentoliikenteen äänet, sillä kirkko on lentokentän laskeutumisvyöhykkeellä. Nämä seikat asettavat kovat ääneneristysvaatimukset ulkovaipalle.
– Jo 80-luvulla tehtiin paljon tämän asian hyväksi ja esimerkiksi kirkkosalin ikkunat on tehty kaksoisikkunarakenteena isoilla ilmanväleillä juuri ääneneristyksen hoitamiseksi. Nyt jouduttiin kosteusvaurioiden vuoksi puuttumaan akustiikan kannalta tärkeisiin alttarin takaseinän ja ikkunoiden rakenteisiin, Eija Halme-Salo sanoo.
– Kaksoisikkunarakenne piti saada korjauksessa tuulettumaan, mikä heikensi ääneneristystä. Lisäsimme teräslevyt alttarin takaseinälle seinärakenteen sisään kompensoimaan ikkunoiden muutoksesta aiheutuvaa heikennystä ääneneristykseen. Näin ääneneristys saatiin alkuperäistä vastaavaksi, arkkitehti Riikka Hautala kertoo.
Eija Halme-Salon mukaan juuri rakenteiden muutokset tuovat haasteita akustiikalle.
– Esimerkiksi kosteustekniset rakenteet tulevat ääneneristyksen puolelle ja Myyrmäen kirkossa korjattiin molemmat. Emme kuitenkaan halunneet huonontaa uusilla materiaaleilla ääneneristyksiä eikä huoneakustiikkaa. Korjaussuunnittelun lähtökohta on, että huonontaa ei saa.
Myyrmäen kirkon peruskorjaus valmistuu syksyksi.
Parhaat ratkaisut on päätetty yhdessä rakentamisen malliratkaisujen avulla
Arkkitehti Riikka Hautala muistuttaa, että korjauksessa kirkon ulkonäköä ei haluta muuttaa sisä- eikä ulkopuolella, joten myös akustiikkakorjaukset pitää tehdä niin, ettei sisäpintojen ulkonäkö muutu.
– Esimerkiksi kirkon akustiikkapaneeleiden uusiminen aiheutti runsaasti työtä, kun uusien palosuojauskäsittelyiden vuoksi vanhaa menetelmää ei voitu enää käyttää, eikä markkinoilla ollut suoraan uutta tuotetta, jolla oltaisiin saatu ulkonäöltään alkuperäisen kaltainen lopputulos. Piti etsiä sopivaa tuotetta ja soveltaa käsittelyä ja väripigmenttejä useaan kertaan, että saatiin haluttu lopputulos, Hautala kertoo.
Työmaalla onkin pidetty paljon katselmuksia, joissa on yhdessä pohdittu tilaajan, suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa parhaita rakentamisen ratkaisuja. Mallintamisen kautta on voitu puntaroida vaihtoehtoja ja ideoita käytännössä.
– Vaikka meillä on vanhat suunnitelmat käytössä, ei asioita voi enää tehdä vanhoilla kuvilla, vaan olemme tehneet niiden pohjalta uusia malliratkaisuja, joita on sitten verrattu vanhaan, että saadaan uusi näyttämään samalta kuin vanha, akustiikassa esimerkiksi seinäverhouksen ja alakaton osalta, NCC:n vastaava työnjohtaja Mika Mensalo kertoo.
Eija Halme-Salo on johtava akustiikkasuunnittelija Efterklangissa, joka on osa suunnittelutoimisto AFRY FINLAND OY:tä.
Riikka Hautala on Myyrmäen kirkon peruskorjauksen vastaava arkkitehti arkkitehtitoimisto Arcosta.
Myyrmäen kirkko on Vantaankosken seurakunnan pääkirkko. Peruskorjauksen edistymistä voi seurata hankkeen nettisivulla.
Myyrmäen kirkossa on myös akustisesti haastava bänditila
Kirkkorakennuksessa on paljon muitakin seurakunnan tiloja, kuten esimerkiksi uusi bänditila, jonka äänet eivät saa haitata kirkkosalin tapahtumia. Niinpä tilan sijainti on mietitty rakennuksessa tarkkaan ja se on rakennettu ns. huone huoneessa -järjestelmällä, joka mahdollistaa korkean luokan ääneneristyksen. Kyseessä on siis runkoäänieristetty järjestelmä, jossa kivirakenteisen huoneen sisälle rakennetaan levyrakenteinen toinen huone, joka on ainoastaan joustavien materiaalien kautta kytköksissä kivirakenteiseen huoneeseen. Näin ääni kulkee mahdollisimman huonosti huoneesta ulos.
Kuvassa työnjohtoharjoittelija Janne Hautala bänditilan ovensuussa.
Tiedätkö, mikä on induktiosilmukka?
Myyrmäen kirkkoon on korjauksessa asennettu myös kuulolaitetta tukeva induktiosilmukka. Sen avulla ääni siirtyy langattomasti äänentoistolaitteesta kuulokojeeseen. Induktiosilmukka on yleisesti käytössä julkisissa tiloissa, joissa on kuulutuksia tai puheita. Suomen rakentamismääräykset velvoittavat nykyisin asentamaan induktiosilmukan kokoontumistiloihin, missä on äänentoistojärjestelmä.
Kuvassa induktiosilmukan asennusta Myyrmäen kirkon peruskorjauksessa.
Barokkiurut mittatilauksella
1600-luvun malliin juuri Myyrmäen kirkkoon suunnitellut barokkiurut ovat näyttävä osa kirkkosalia. Uruissa on noin 2300 pilliä ja niistä suurimman soiva pituus on yli 5 m, lyhimmän 1 cm. Pillit ovat erimittaisuuden lisäksi eripainoisia ja erilaisista materiaaleista tehtyjä. Suurin osa niistä ovat lyijyn ja tinan sekoitusta, osa puuta, osa kuparia.
- Lue lisää Myyrmäen kirkon barokkiuruista kirkon blogista!
- Myös kirkkotekstiilit vaikuttavat akustiikkaan. Lue kirkon blogi Kristiina Nyrhisen suunnittelemien tekstiilien entisöinnistä!