Sairaalan hoitoprosessien ja sairaalatekniikan kehitys on nopeaa. Rakentamisen prosessi taas kestää vuosia. On sulaa hulluutta suunnitella tulevaisuuden sairaala niin, että suunnittelun lähtökohdaksi otetaan hankkeen alkuhetkellä käytössä oleva sairaalatekniikka ja hoitoprosessit.
Sairaalarakentamiselle on tyypillistä hankkeiden pitkä kesto. Hankesuunnitteluvaihe saattaa kestää vuosia, rakentamisvaihe parhaimmillaankin 2 – 3 vuotta. Siinä ajassa sairaalan tarpeet ovat ehtineet muuttua lähtökohdistaan. Suunnitteluhetken tarpeisiin kenkälusikalla sovitetut ratkaisut harvoin pystyvät täyttämään tulevaisuuden tarpeita kovin pitkälle. Tehokkaiden hoitoprosessien sekä potilastyytyväisyyden ja -turvallisuuden kehittämisen pitää olla mahdollista ilman, että rakennushankkeen aikataulu pakottaa tekemään tärkeitä päätöksiä liian aikaisin.
Avoin rakentaminen antaa aikaa käyttäjäsuunnittelulle
Julkisessa rakentamisessa näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että asetetut taloudelliset raamit ahdistavat ja että – edellisestä johtuen tai siitä riippumatta – suunnittelussa syntyy viivettä, jonka seurauksena hankkeiden valmistuminen viivästyy suunnitellusta. Ongelman ratkaisu löytyy avoimen rakentamisen prosessista. Sen periaatteena on jakaa rakennushankkeen päätöksenteko osiin. Suunnittelu on mahdollista, vaikka käyttäjän lähtötiedot, kuten tilarakenteet ja tekniset järjestelmät eivät hankkeen alkuvaiheessa ole tiedossa. Suunnittelua ja rakentamista voidaan tehdä limittäin, ja näin kasvattaa suunnitteluvaiheen pituutta ilman, että hankkeen kesto pitenee. Samalla riski suunnittelusta johtuvasta viivästyksestä pienenee.
Mitä se sitten maksaa?
Sairaalan toimintamenot ylittävät rakentamiseen käytetyt eurot jo vuodessa tai parissa. Avoin rakentaminen pakottaa suunnittelemaan muuntuvan tilaosan riittävän väljästi ja mahdollisimman muuntojoustavaksi, jolloin se antaa paljon mahdollisuuksia paitsi rakennusaikana myös sairaalan myöhempiä muutostarpeita ajatellen. Totta kai varautuminen ratkaisuiden muunneltavuuteen tuo myös lisäkustannuksia toteutukseen. Mutta huolellisesti tehtynä ja oikein sijoitettuna tuo väljyys on aikaansaatavissa kohtuullisella investoinnilla, jonka tuotto syntyy tulevaisuudessa. Nykyisin sairaalarakentamisessa yleiset, kustannuksiltaan avoimet projektinjohtototeutusmallit, soveltuvat avoimeen rakentamiseen hyvin.
Suunnittelua asiakkaan prosessi edellä
Avoimen rakentamisen malli ei ole ihan uusi keksintö, mutta toistaiseksi sitä on käytetty varsin vähän. Suuripana syynä on totuttujen suunnitteluprosessien jäykkyys ja suunnittelijoiden haluttomuus muuttaa omaa työtään. Käyttäjätarpeiden täsmentyminen myöhäisessä vaiheessa sekoittaa perinteistä suunnitteluprosessia ja tekee suunnitteluresurssien hallinnasta hankalaa. Joskus näitä keskusteluja kuunnellessa tulee väistämättä kummallinen olo – sairaaloiden tarkoitus kai on tuottaa parasta mahdollista hoitoa potilailleen, eikä silloin ole epäselvää kenen prosessit pitäisi asettaa etusijalle. Toki kysymys on myös osaamisesta. Joskus on oltava aikaa opetella uutta. Juuri nyt on loistava tilaisuus siihen, kun tietomallinnus joka tapauksessa muuttaa suunnitteluprosessia. Tällaista suunnittelua pitää osata vaatia, jotta muutos tapahtuu. Sairaalarakennuttajalla siihen on ainakin perusteltu syy.
Tutustu, miten Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST toteutettiin.
Vierasbloggaaja Kati Tauriainen, toimialajohtaja, NCC
