Näkymät

Mitä tehdä rapistuville teille?

Pitkä talvi on taas koetellut meitä suomalaisia, samoin tie- ja katuverkkoamme. Vesi ja pakkanen ovat vaurioittaneet päällysteitä ja alla olevia tierakenteita. Teillä näkyy reikiä, railoja ja purkautuneita saumoja. Huonokuntoiset tiet hidastavat liikennettä ja ovat ennen kaikkea riski tiellä liikkujien turvallisuudelle. Syvät reiät tiessä ovat vaarallisia varsinkin motoristeille. Alemmalla tieverkolla pahat rakenteelliset vauriot vaikeuttavat jo tienkäyttäjien päivittäistä liikennöintiä.

Syitä teiden huonoon kuntoon on monia. Yksi keskeinen syy on teiden ylläpidon määrärahojen vähyys. Olen huolissani siitä. Kun teiden ylläpidon kierto venyy liian pitkäksi, tiet eivät enää kestä sään ja kuormituksen aiheuttamia rasituksia. Määrärahojen niukkuuden vuoksi teille päädytään usein tekemään ohuimpia mahdollisia päällysteitä. Kun ohut päällyste kuluu riittävän paljon, jäljellä on enää matala korppu, joka irtoaa pohjasta helposti. Hallituksen kaavailema korotus ajoneuvojen maksimipainoon tulee toteutuessaan myös rasittamaan teiden rakenteita uudella tavalla ja siten vauhdittamaan tierakenteiden kulumista.

Jos tilanne jatkuu nykyisellään, tieverkoston kunto huononee edelleen ja korjausvelka kasvaa. Teiden vuosittainen budjettirahoitus pitäisi saada sidottua indeksiin, jotta tienpitäjän ostovoima säilyisi kustannusten noususta huolimatta. Alan on kuitenkin selvittävä myös nykyisessä rahoitustilanteessa. Tienpäällystysalalla onkin jo suunnattu toimintaa aiempaa enemmän paikkaustöihin ja täsmäkorjauksiin. Olemme NCC:ssä panostaneet kovasti uudenlaiseen tekniikkaan, jolla sauma- ja uravaurioita voidaan tehokkaasti korjata. Reikien ja muiden pienten vaurioiden korjaamisessa tulee kuitenkin jossain vaiheessa raja vastaan. Tavallinen tienkäyttäjä kärsii huonokuntoisista päällysteistä turvallisuuden ja ajomukavuuden yhä heikentyessä.

Tienpäällystysalan toimijoiden on myös syytä katsoa peiliin teiden huonosta kunnosta puhuttaessa. Ala ei ole mielestäni panostanut kehitykseen ja tutkimukseen riittävästi viime vuosina. Emme vielä tunne tien vaurioitumismekanismeja riittävän hyvin, vaan liian usein luotamme mutu-tuntumaan ja vakiintuneisiin toimintamalleihin. Alalla on sparraamisen paikka tuotteiden ja työmenetelmien sekä innovatiivisten hankintamenettelyiden kehittämisessä. Siihen tarvitaan mukaan kaikki keskeiset tilaajat, urakoitsijat ja asiantuntijat.

Olisi myös syytä aiempaa enemmän ennaltaehkäistä teiden vaurioita, rahoituksen sallimissa rajoissa. Esimerkiksi tien keskisauman kunnollinen korjaaminen kesällä tuottaa varmasti paremman lopputuloksen kuin pakkasen runteleman sauman paikkaaminen talvella hankalissa olosuhteissa liukkaalla valuasfaltilla. Vaurioiden ennaltaehkäisy vaatii ohjelmoinnin taitoa ja näkemystä siitä, mitä kulloinkin kannattaa tehdä ja millaisia menetelmiä käyttää. Joissakin tilanteissa myös innovatiivinen, tietomalli-pohjainen toteutusprosessi auttaa saavuttamaan optimaalisen työn laadun yhdistettynä erinomaiseen tehokkuuteen.

Nyt kevätauringon paistaessa toivon malttia liikenteeseen, erityisesti päällystystyömaiden kohdalla. Me NCC:llä teemme parhaamme, jotta yhteiskunnan pyörät saadaan pidettyä pyörimässä, haastavista ajoista huolimatta. Olemme tien päällä Teitä varten!

Sami Horttanainen
Aluejohtaja, Suuret päällystysprojektit

Vierasbloggaaja