Asfalttitöistä ei aivan ensimmäisenä tule mieleen digitaalisuus, mutta ala yllättää. NCC:n Manu Marttinen kertoo, miten digitaalisuus on jo arkipäivää myös asfalttialalla.
–Emme ehkä ole ihan talonrakennuksen tasolla, jos vaikka siellä käytettävää tietomallinnusta ajatellaan, mutta olemme tehneet paljon ja ainakin sen, mikä tällä hetkellä tuntuu järkevältä toteuttaa. Digitaalisuudessa mietimme, tuoko se jotain lisäarvoa, ettemme päädy digitalisoimaan asioita vain digitalisoinnin vuoksi, Head of System Support and Digitalization Manu Marttinen toteaa.
Kuka digitalisoi?
NCC:n organisaatiossa työmaainsinöörit ovat pääroolissa digitalisaation jalkauttamistyössä, ja siksi se on myös Manu Marttiselle tärkein yhteistyöverkosto. Huhtikuun alusta perustettu Järjestelmätuki ja digitalisaatio -yksikkö auttaa henkilöstöä käytännön tasolla ja työmaainsinöörit jatkavat työtä vielä omilla alueillaan.
Ulkoisista digitalisaation yhteistyökumppaneista Marttinen nostaa esiin Liikenneviraston. Se on ottanut viime vuosina suuria digiharppauksia, mikä näkyy myös uusina vaatimuksina ELY-keskusten tiehankkeita tekevissä yrityksissä.
–Olemme pilotoineet Liikennevirastolle heidän kärkihankkeitaan. Paljon asioita tapahtuu digitaalisuudessa muutoinkin koko ajan ja mielestäni NCC on kärkipäässä. Itse asfaltointityössä ei ehkä tarvita kovin paljon digitaalisuutta, ja siksi eri yritykset ovat hyvin eri vaiheissa.
Raportointi keskeinen osa-alue
NCC:n pyrkimys on päästä digitalisaation avulla paperittomaan raportointiin. Eikä kyse ole pelkän paperin ja työn säästämisestä, vaan dokumenttien ja todentamisen myötä lisätään avoimuutta. Automaattisesti tulevat luvut esimerkiksi käytetyistä asfalttimassojen määristä toimivat kuittina ostetusta tavarasta. Alalla on vielä osin vallalla manuaalista itseraportointia.
–Lisäksi digitaalisuus tarkoittaa meillä esimerkiksi työkoneautomaatiota. Eli ihminen ei säädä koneessa kaikkia toimintoja, vaan automatiikka tekee sen. Tätä toimintoa voi nykyisin käyttää esim. kaivinkoneissa, asfaltinjyrsimissä, -levittäjissä ja tiehöylissä. Kuljettaja vielä toistaiseksi itse ajaa höylää pihalla koko pihan läpi, mutta höylän terä säätyy automaattisesti oikeaan paikkaan pintaa työstäen.
Mitä seuraavaksi?
Marttinen ajattelee, että tässä ajassa kaikki työ, mikä voidaan automatisoida, varmasti automatisoidaan. Se tarkoittaa kaikkea rutiinilla toistettavaa työtä. Ja koneoppiminen tulee seuraavana.
–Jos lainsäädäntöä ei tarvitsisi miettiä, niin asfalttimassojen kuljetus saattaisi olla ensimmäisiä uusia digitalisaation hankkeita alallamme, kun tekniikkaakin siihen on olemassa. Myös asfaltin tiivistystyössä voisi yksi operaattori käyttää kolmea jyrää.
Ensimmäinen lähitulevaisuuden haaste on kuitenkin Marttisen mukaan eri järjestelmien integraatioiden rakentaminen. Sitä tehdäänkin jo, sillä tavoitteena on, ettei kenenkään tarvitse syöttää tietoja moneen paikkaan. Järjestelmiä voi olla taustalla useita, mutta niistä käyttäjän ei tarvitse huolehtia. Näin oma järjestelmä syöttäisi tiedot automaattisesti esimerkiksi Liikenneviraston järjestelmiin.
–On helppoa ottaa aina vaan uusi järjestelmä käyttöön. Mutta siihen ei pidä mennä, vaan tehdä integraatiota, muuten tietoja joutuu laittamaan aina vain useampiin paikkoihin. Esimerkkinä hyvästä integraatiosta meillä on työajankirjaus. Aika syötetään vain kerran ja niin se toimii sekä raportoitavana aikana että palkanmaksun periaatteena.
Hyvä perusta ja yhtenäinen toiminta
Parhaillaan NCC:n asfalttitoiminnoissa tavoitellaan myös yrityksen sisällä pohjoismaisia, yhteisiä toimintatapoja.
–Keskitymme vahvasti hyvään perustekemiseen. Se tarkoittaa, että toimimme kaikki NCC:llä samalla tavalla: lasketaan, raportoidaan ja seurataan asfalttitöitä meidän digitaalisilla työkaluilla. Ne ovat jo parantaneet ennustettavuutta ja tehokkuutta. Kaikki, mistä tulee kustannuksia ja tuottoja, pitää raportoida, Marttinen korostaa.
Jokaisessa asfalttikoneessa ja massa-autossa on GPS-paikantimet, jotta niitä voidaan Marttisen mukaan paremmin johtaa. Entä mitä digitaalisuus käytännössä tarkoittaa henkilöstölle? Vastustetaanko sitä?
–No se tarkoittaa, että pitää osata käyttää teknisiä järjestelmiä. Käytännössä työmailla sitä tekevät työnjohtajat ja työryhmien nokkamiehet. Se ei ole ongelma, kun neuvotaan – ja siksi tämä yksikkö on olemassa. Kyllä ihmiset oppivat käyttämään tekniikkaa, niin nuoret kuin vanhatkin. Järjestelmät ovat jo aika helppokäyttöisiä, eikä tabletin käyttö kovin vaikeaa ole, Manu Marttinen toteaa.
[learn_more caption=”Kuka?” state=”open”] Manu Marttinen, Head of System Support and Digitalization, on koulutukseltaan yhdyskuntatekniikan DI Aalto-yliopistosta. Työuransa aikana hän on työskennellyt NCC Industryssa mm. laatu-, projekti-, alue- ja työpäällikkönä. Ura NCC:llä alkoi vuonna 2003 asfaltin laboratoriosta. Harrastukset: crossfit, rock’n’swing-tanssit ja salibandyerotuomarointi.[/learn_more]
