Tietoala säilyttää, jakaa ja suojaa dataa sekä varmistaa sen turvallisuuden. Data on uusi öljy, niin kallisarvoista se on. Hi-tech näkyy monella tavalla myös fyysisessä ympäristössä, esimerkiksi datakeskuksina. Niiden kehitysprosessi tuo perinteiselle rakennusteollisuudelle uusia haasteita ja mahdollisuuksia.
Sijainti on datakeskushankkeissa niin keskeinen asia, että sen jokainen kiinteistöalan ammattilainen on omaksunut jo yliopiston penkillä ja sitä hän toistelee vielä miljoonakaupoista neuvotellessaan. Datakeskuksen tontin valinnassa valitaan ensin sopiva maa ja sen jälkeen sopiva alue sieltä. Kohde on sijoitettava sinne, missä voidaan taata riittävä energiahuolto ja valokuituverkon saatavuus, missä fyysinen turvallisuus ja tietoturvallisuus on taattu ja hanke on kustannustehokkain. Lisäkriteereitä voivat olla uusiutuvan energian saatavuus, muut ympäristönsuojelulliset ja eettiset näkökohdat, koulutetun työvoiman saatavuus sekä erilaiset vero- ja investointikannustimet.
Joskus datakeskuksen investointipäätös sisältää ainoastaan sijoitusmaan valinnan, usein kuitenkin sekä maan että tontin. Päätöksen on voinut tehdä esimerkiksi datakeskusoperaattori tai -sijoittaja.
Tietoteollisuus on ennen kaikkea liiketoimintaa. Sähköenergia muodostaa datakeskuksen suurimman kustannuserän. Maakohtaisia sähköhintavertailuja julkaistaan vuosittain Eurostatin (Euroopan unionin) verkkosivuilla. Pohjoismaiden viileä ilmasto mahdollistaa monin paikoin luonnollisen ilmanvaihdon, jolloin tilojen jäähdytykseen ei kulu energiaa. Datakeskuksen tuottamaa ylimääräistä lämpöenergiaa voidaan myös ottaa talteen ja myydä kaukolämmöksi. Suomessa sijaitsevasta 6 MW:n datakeskuksesta pystytään esimerkiksi myymään noin 3,6 MW lämpöenergiaa, jolla voidaan vuorostaan lämmittää noin 5000 alueella sijaitsevaa omakotitaloa. Kustannuksia voidaan myös karsia vaihtoehtoisten energialähteiden käytöllä.
Sähköhuollon saatavuutta ja luotettavuutta säädellään kansallisella tasolla. Suomessa julkinen osakeyhtiö Fingrid Oy (valtio pääosakkeenomistajanaan) on vastuussa energiahuollosta. Viimeisimpien julkisten tietojen mukaan Suomen sähköverkko kattoi koko maan 100-prosenttisesti, ja sähköhuollon luotettavuus oli 99,99985 prosenttia.
Valokuituyhteyden tarjoavat alueen teleoperaattorit. Tavoitteet ja toivomukset teleoperaattorin valinnan suhteen voivat vaihdella, minkä vuoksi valinnanvaraa on aina hyvä olla olemassa.
Turvallisuus on datakeskuksen tärkeimpiä vaatimuksia. Kyberturvallisuus on taattu jokaisen maan kansallisen lainsäädännön nojalla. Suomessa tietosuoja on lailla varmistettu siten, että kolmansien henkilöiden tietoja voivat saada ainoastaan viranomaiset oikeuden päätöksen nojalla. Fyysinen turvallisuus on vallitsevista luonnonolosuhteista riippuvainen seikka. Datakeskuksia ei sijoiteta sinne, missä tulvat, tulivuoret, tsunamit, hirmu- ja pyörremyrskyt aiheuttavat turvallisuusuhkaa. Poliittisen ympäristön voidaan myös katsoa vaikuttavan turvallisuuteen.
Vastaavat näkökohdat on otettava huomioon myös varsinaista rakennustonttia valittaessa. Niiden lisäksi voidaan mainita vielä sellaisia paikallisia riskejä kuin metsäpalot, lentoreittien sijainnit, potentiaalisesti riskialttiiden tehtaiden läheisyys, joskus jopa suurkaupunkien tai luonnonvesistöjen läheisyys (esim. isot joet).
Hyvä rakennusprosessin tuntemus auttaa välttämään fyysisiä riskejä. Pohjaveden ja -maan ennakkoselvitykset, kestävien ja laadukkaiden rakennusmateriaalien käyttö, valvonta- ja hälytysjärjestelmien asentaminen, tietojen luotettava varmuuskopiointi sekä muut varotoimenpiteet mahdollistavat turvallisen datakeskuksen rakentamisen. Digitaaliset rakennusteknologiat kuten VDC (Virtual Design & Construction) auttavat visualisoimaan ja arvioimaan koko rakennusprosessia suunnitteluvaiheesta lähtien.
Datakeskuksen rakentaminen tuo yhteen eri alojen asiantuntijat, mikä tekee projektista erityisen monitahoisen. Kokenut pääurakoitsija on luotettava kumppani, joka takaa isojen hankkeiden onnistumisen selvittämällä kaikkien osapuolten tavoitteet, keräämällä eri alojen kyvykkyydet sekä muodostamalla niistä partnering-tyyppisen yhteistyöelimen. Kun tiimin jäsenet asettavat yhteisen päämäärän etusijalle, he myös tekevät päätöksiä, joissa kaikki voittavat. Pääurakoitsijalla on projektinjohtajana tiimin päärooli; se kokoaa kaikki osapuolet yhteen ja varmistaa niiden saumattoman yhteistyön. Pääurakoitsijan työsarkaa ovat tonttimaahan liittyvät selvitykset, energiantoimittajien ja viranomaisten kanssa laaditut sopimusluonnokset ja esisopimukset, projektin asiantuntijatiimi ja vaihtoehtoiset tekniset ratkaisut, konsultointi, markkinointi ja muut tukitoiminnot. Kokonaisvastuurakentamisen malli antaa erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa tilaajan vaatimusten mukaisesti räätälöity datakeskus.
Haluan kannustaa etsimään sitä oikeaa tiimiä ja osaavia kumppaneita, selkiyttämään tavoitteet sekä arvioimaan riskit ja mahdollisuudet viisaasti. Sitten voidaankin hankkeessa jo edetä toteutusvaiheeseen!
Kuten Winston Churchill on aikanaan sanonut: ”Rakentaminen muovaa ympäristöämme, joka vuorostaan muovaa meitä.”
In English: Like a rolling stone: data centre as a construction project
Reino kokkonen
1 kesäkuuta, 2017 07:52Olemme suunnitelleet pohjolan isointa datakeskusta jo 5 v ajan mutta emme ole saaneet halukasta rakentajaa ja rahoitusta.
Mukana konsortiossa jo: Lut, hki , skanska, shell, elomatic,vtt,hki energia, Fingrid
Miksi asia ei etene?
Tuntuu turhauttavalta kun isot datakeskukset menevät Ruotsiin ym maihin.