Koko Bertta-juttu liittyy lähiöiden kehittämiseen. Rapistuvissa lähiöissä nimittäin riittää tekemistä. Sekä yksittäiset kiinteistöt että kokonaiset asuinalueet huutavat toimenpiteitä. Ongelmana on raha – niin kuin monessa muussakin asiassa. Lähiöiden korjaamisessa on kyse 5-10 miljardin euron bisneksestä. Suomessa on 300 lähiötä, joissa on 400 000 asuntoa ja miljoona lähiöasukasta noin 50 kaupungissa. Uusia ajatuksia ja avauksia siis tarvitaan. Ratkaisu ei voi olla lähiöiden purkaminen; niissä on kiinni yksityisten ihmisten ja yritysten omaisuus. Lisärakennusoikeuksiin kohdistuu suuria toiveita, mutta peruskorjauksien rahoituksesta niillä kyetään kattamaan vain 10–15 prosenttia. Yksi ratkaisu on tutkia kunkin lähiön täydennysrakennus- ja muut mahdollisuudet. Koska puoliväljästi rakennetussa lähiössä rakennusmaa on kortilla, syntyi ajatus esittää autopaikoituksen siirtämistä uudentyyppisiin asuinrakennuksiin.
Kehitystyön pohjaksi olemme laatineet lähiöanalyysejä. Niiden avulla voimme konkreettisesti esitellä erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jolloin olemme myös varteenotettava keskustelu- ja suunnittelukumppani kaupunkien ja kuntien kaavoittajille ja toiselta puolen alueen aktiivisimmille asukkaille. Tarvitsemme ratkaisut asuntojen arvonnousuun, tekniseen arvonnousuun ja energiatehokkuuden kehittämiseen. Täydennysrakentamisen avulla parannamme koko alueen sosiaalista asemaa ja saamme samalla aikaan kokonaisvaltaista arvonnousua.
Harmi, että nämä prosessit ovat niin pitkiä ja työläitä. Lähiöissä nimittäin piilee paljon erilaisia, usein yllättäviäkin kehitysmahdollisuuksia, jotka olisi hauska hyödyntää ihmisten elinympäristöjen parantamiseksi. Erityisesti Vantaalla ja Oulussa ovat päättäjät olleet kiinnostuneita ja vilkkaat keskustelut ovat käynnissä. Myös kaupunkien ja kuntien virkamiehet painivat energia- ja ympäristöasioiden kanssa ja tällaisiinkin asioihin meillä käytännön ihmisillä on annettavaa.
Ilkka Alvoittu
Hankekehitysjohtaja
