Käsityönä räätälissä tehty puku istuu käyttäjälleen hyvin ja on aina kallis. Onko malli ja kuosi kantajalleen sopiva, on makuasia. Rakentamisessa on hieman samaa analogiaa. Kaikki kaavat tähtäävät hyvään ja laadukkaaseen rakennettuun ympäristöön. Tällöin toteutus on aina yksilöllistä ja näin myös sen tekemisen hinta on korkeampi. Tehtaassa tehty mittatilauspuku on edullisempi, niin myös tuotteistettu konseptitalo. Mutta mittatilauspuku sopii varsin hyvin kantajalleen, niin myös tuotteistettu konseptitalo sopii asujalleen ja on muokattavissa rakennettuun ympäristöön.
Alussa on idea, josta tehdään konsepti. Se on kirjallinen kuvaus ideasta. Konseptin ensimmäinen toteutus on prototyyppi. Kun todetaan, että kaikki toimii ja kaikki puutteet on korjattu, on meillä käsissämme tuote, jota voimme lähteä monistamaan. Polku kulkee ideasta konseptiin, konseptista prototyyppiin ja siitä tuotteeksi.
Pitäisikö meidän miettiä suhtautumistamme tuotteistettuun rakentamiseen uudestaan? Tuotteistetuissa konseptitaloissa on suunnittelun, toteutuksen ja lopputuloksen kannalta monta hyvää asiaa.
Suunnittelussa on aina kiire ja suunnittelijoista on pulaa. Kiireessä on usein kiusaus, ja usein myös turvallista, käyttää väljempää mitoitusta, jotta mitään virheitä ei pääse tapahtumaan. Tämä voi ilmentyä kohtuullisen vankkoina rakenteina. Ylisuunnittelu on yhtä vakava virhe kuin alisuunnittelu. Siitä vain jää kovin harvoin ”kiinni”. Ammattitaidottomuus tai kiire ei saa olla syy yli- tai alisuunnittelulle. Oikea ja tarkoituksenmukainen suunnittelu tuo säästöjä. Osaoptimoinnin syöpä on sitä, kun keskitytään karsimaan yksityiskohtia ja turmellaan kokonaisuus. Tätä on syytä välttää, tai ainakin se pitää tiedostaa. Kiireessä ilman ymmärrystä osaoptimoidaan pois esimerkiksi ne pienet aiheet, jolla arkkitehti on halunnut tehdä talosta hieman kauniimman.
Tuotteistetuissa ratkaisuissa voidaan suunnitteluun panostaa ja tehdä suunnittelu tarkemmin, laskea enemmän, tarkastella riskikohtia perusteellisemmin, tutkia ja kehittää pienempiäkin yksityiskohtia, koska kaikki tehty työ toistuu. Näin voidaan asettaa itselle haaste esimerkiksi siitä, että tehdään normien mukainen talo, joka on rakenteiltaan 5 % kevyempi, kun kaikki väljä mitoitus on jätetty pois. Näin teemme kestävän kehityksen mukaisia taloja – käytämme vähemmän materiaaleja ja kustannustehokkaasti. Toisaalta voimme kehittää tuotetta laadukkaammaksi ja kauniimmaksi kustannustehokkaasti, koska nyt on mahdollista keskittyä pieniin asioihin ja yksityiskohtiin.
Tekemisen laatu on aina parempi, kun työsuoritteita toistetaan kohteesta toiseen. Työmaalla on tällöin käytössään tarkemmat suunnitelmat ja tekeminen on tarkemmin hallinnassa. Näin virheiden määrä on varmuudella vähäisempi, ja niiden välttämiseen on paremmat mahdollisuudet.
Esivalmistettujen komponenttien käyttö, kuten tuotteistettu parvekeratkaisu tai kylpyhuone-elementti, on helpompaa verrattuna siihen, että kaikki rakennetaan alusta asti paikan päällä. Näin rakentamisen aika saadaan turvallisesti lyhennettyä, työmaalla tekemistä vähennettyä ja kustannuksia alennettua. Toimitaan kuten autoteollisuudessa ja käytetään samoja komponentteja eri tuotteissa. Näin komponenttien kehittäminen on järkevää, ja niiden kehittämisessä voidaan enemmän keskittyä parempaan arkkitehtuuriin ja toimivuuteen. Tällöin on mahdollista hioa pienempiä yksityiskohtia, jolloin hyvä laatu muuttuu myös laadukkuudeksi.
Kaavoitus asettaa tuotteistettujen rakennusten suhteen haasteen. Nyt meillä on tuote, jota voidaan muokata rakennettuun ympäristöön soveliaaksi tietyin rajoittein – tuote on kokonaisuus, jota ei voi muokata täysin vapaasti. Rakennusrungon mitoitus saattaa määrittyä talon alla olevien autopaikkojen mukaan ja tämä ratkaisu mahdollistaa sen, että asuinkerroksissa keskikäytäväratkaisu on ainoa vaihtoehto. Tämä on kompromissi, jotta esimerkiksi täydennysrakentamiseen liittyvä pysäköintihaaste pystytään ratkaisemaan, ja se on silloin hyväksyttävä – muuten rakennettu ympäristö ei mahdollisesti täydenny. Hyvä tuote on sellainen, että se on muokattavissa mahdollisimman hyvin kulloiseenkin paikkaan sopivaksi. Näissä tapauksissa kaavoitusprosessissa toimijoiden on asetettava itselleen toisenlainen ”mind set”. Tiedän – se on vaikeaa, mutta onko se mahdotonta? Tuote taipuu, mutta se ei muutu toiseksi. Kun tämä hyväksytään, voidaan tehdä kustannustehokkaasti laadukasta rakennettua ympäristöä.
Meillä on tänään sama työperäinen maaltamuutto-ongelma kuin 70-luvulla. Tosin nyt väki ei katoa Ruotsiin, vaan he jäävät kotiin maaseudulle. Suomi tarvitsee talouskasvua. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisillä on oltava mahdollisuus ja varaa muuttaa kasvukeskuksiin nostamaan Suomi nousuun.
Hienoihin juhliin laitetaan päälle koreaa ja uniikkia haute couturea. Toisaalla voidaan olla ihan yhtä juhlavia ja koreita mittapuvussakin, eivätkä juhlat ole yhtään huonommat – joskus jopa päinvastoin. Vaatteet juhlan mukaan, kuten talotkin paikan mukaan – ei silti pukeuduta tai rakenneta rumasti… Antakaa meille rakentajaräätäleille mahdollisuus ja unohdetaan vanhat synnit 😉
Ilkka Alvoittu
Konsepti- ja tuote-sanoilla on huono kaiku suomalaisessa rakentamisessa. Monelle tulee mieleen ensimmäisenä nuo vauhdilla syntyneet 70-luvun lähiöt, joita tehtiin nopeasti pysäyttämään työvoiman pakeneminen maaseudulta Ruotsiin ja onneksi siinä onnistuttiin – kiitos Mauno Koiviston. Jokaisella rakentajalla oli oma tuote, jota toistettiin tehokkaasti. Silloin juoksevavesi ja sisävessa olivat monelle maaltamuuttajalle luksusta. Asunnot olivat uusia ja tuoksuivatkin uusilta. Asukkaat olivat tyytyväisiä. Asuntojen hinnat pysyivät edullisina ja inflaatio hoiti sen, että ne tulivat vielä maksettuakin varsin nopeasti. Myöhemmin lähiöt saivat huonon maineen, eikä niiden rakennettu ympäristökään tuntunut enää hyvältä. Silti lähiöissä on tänään yli miljoonan suomalaisen koti.