Teiden päällystystyöt ovat tältä vuodelta ohi. Vuosina 2016-2017 teiden kunnon heikkeneminen saatiin valtion ylimääräisen korjausvelkarahan avulla pysäytettyä. Eri puolilla maata toimivien ELY-keskusten kunnossapitovastaaville esitetyssä kiertohaastattelussa paljastui, että vuonna 2018 teiden päällystämiseen tarkoitetut varat supistuisivat noin 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa huonokuntoisten teiden määrän lisääntymistä ja korjausvelan kääntymistä uuteen kasvuun.
– Keski-Suomessa perustienpitoon käytettiin viime vuonna runsas 7 miljoonaa euroa, jolla saatiin 175 kilometriä uutta päällystettä ja tehtiin joukko urapaikkauksia, Keski-Suomen ELY-keskuksen ylläpitovastaava Eino-Matti Hakala sanoo.
– Tänä vuonna varoja on hieman yli 12 miljoonaa euroa, josta korjausvelkarahaa on vajaa 4 miljoonaa. Näillä panostuksilla korjausvelan kasvu pysähtyi. Vuonna 2018 tulossa on nykytiedon mukaan reilu 8 miljoonaa euroa, josta vajaa 2 miljoonaa on
korjausvelkarahaa, ja korjausvelka alkaa hiljalleen taas kasvaa.
Pohjois-Savon ELY-keskus hoitaa tiet myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Ylläpitovastaava Kimmo Tiikkainen on parin viime vuoden tuloksiin tyytyväinen, sillä vuonna 2016 noin 21 miljoonalla eurolla syntyi uutta asfalttipintaa melkein 500
kilometriä ja viime vuonna 23 miljoonalla runsas 450 kilometriä. Kantateillä teiden kunto säilyi ennallaan, mutta seutu- ja yhdysteiden kunto heikkeni.
Päällysterahat supistuvat ensi vuonna
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päällysteinsinööri Tero Ahokas on tyytyväinen korjausvelkarahaan, jolla kurottiin hieman teiden korjausvelkaa kiinni.
– Pahoittelen vain tätä suunnittelun lyhytjännitteisyyttä, sillä ensi vuonna päällystemäärärahat näyttäisivät laskevan jopa kolmanneksen.
Varsinais-Suomessa uutta asfalttia vedettiin viime vuonna 18 miljoonalla eurolla noin 400 kilometriä, ja tänä vuonna 22 miljoonalla eurolla noin 500 kilometriä. Lisäksi tehtiin suunniteltuja peruskorjauksia mm. siltoihin.
Etelä-Pohjanmaalla ollaan kovin pettyneitä tietoon, että päällysterahat supistuvat reippaasti ensi vuonna. Liikennevastuualueen johtaja Anders Östergård moittii suunnittelun lyhytjännitteisyyttä ja pahoittelee ELY-keskusten lakkauttamista, mikä lisää epätietoisuutta, kuka hoitaa ja millä tavalla Suomen tiestöä, kun vastuu siirtyy entistä enemmän tulevalle maakuntahallinnolle.
Painopiste suunniteltuihin investointeihin ja korjauksiin
Liikenneviraston johtaja, asiantuntija Vesa Männistö oikaisee, että vain päällysteisiin käytetään ensi vuonna hieman vähemmän rahaa kuin parina edellisenä vuonna.
– Vuonna 2018 korjausvelkatöiden painopiste siirtyy jo aiemmin suunniteltujen hankkeiden toteuttamiseen, esimerkiksi erilaisten liittymien rakentamiseen, teiden rakenteiden parantamiseen ja siltojen korjaamiseen. Ensi vuonna korjausvelkarahaa tiestön päällystämiseen, peruskorjauksiin ja investointeihin on varattu noin 130 miljoonaa euroa. Budjetoitua tiemäärärahaa on noin 520 miljoonaa euroa, mistä päivittäiseen kunnossapitoon kuluu parisataa miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä pohtii parhaillaan mm. sitä, miten korjausvelkaa saadaan vähennettyä seuraavan 10 vuoden aikana ja miten saadaan turvattua väylien ylläpidolle riittävä rahoitus. Nyt
saadut kokemukset korjausvelkaohjelman toteutumisesta puoltavat pitkäjänteisen ja ennakoivan väylänpidon ohjelman ja rahoituksen varmistamista. Näin saadaan elinkeinoelämän toimitusketjut kilpailukykyisiksi, millä turvataan Suomen yritysten
logistinen kilpailukyky. Hyväkuntoinen infrastruktuuri tukee myös kaupunkien elinvoimaisuutta sekä edistää työvoiman liikkuvuutta.
Tekeekö siltarumpupolitiikka paluun?
Sote-uudistuksessa on vielä monta mutkaa edessä ja uuden maakuntahallinnon perustaminen on alkutekijöissään. ELY-keskukset lakkautetaan ja niiden tehtävät siirtyvät osaksi maakuntahallintoa. Kukaan ei oikein tunnu ELY-keskuksissa tietävän, miten tieasiat organisoidaan, sillä ainakin osa 18 maakunnasta on niin pieniä, että on vapaaehtoinen pakko tehdä yhteistyötä yli maakuntarajojen. Yleinen ihmetyksenaihe onkin, miksi valmis ja toimiva ELY-verkosto lakkautetaan ja miten pirstaleinen maakuntahallinto hankkii ja organisoi riittävän tieasiantuntemuksen käyttöönsä.
Uuden tieliikennelakiehdotuksen mukaan liikennevirasto säilyttänee suurin piirtein nykyisen asemansa eli asettaa tienpidon tavoitteet maakunnille ja myöntää varat niiden saavuttamiseen. Tästä huolimatta maakunnilla voi tulla kiusaus puuttua
”rahanjakoon” muuttamalla esimerkiksi valmiiden kohteiden toteuttamisjärjestystä. Aikaisemmin tällaista toimintaa nimitettiin siltarumpupolitikoinniksi. Tekeekö se uuden paluun itsenäisen maakuntahallinnon myötä, tulevaisuus vasta näyttää.
Heikki Peutere, toimittaja
