Urapolku ei aina ole tarkkaan suunniteltu ja suora, mutta miten ihmeessä popmuusikosta tuli NCC-konserniin kuuluvan suunnittelutoimisto Optiplanin korjausrakentamispalvelun toimialajohtaja?
Optiplan Oy on suunnittelutoimisto, josta löytyy jokaiseen rakentamisen suunnittelualaan liittyviä osaajia. Luovuus kuuluu suunnitteluun ja sitä sallitaan myös johtoryhmässä. Arkkitehti Samppa Lappalainen on siitä esimerkki. Ura Optiplanilla tarkoitti oman yrityksen ja yrittäjäelämän vaihtumista suurempien lukujen hallintaan, mutta rakennustaiteesta hän haaveilee edelleen ja toivoo yrittäjähenkeä myös isojen yritysten henkilöstölle.
Mikä työstä tekee kiinnostavaa?
Olen aina hakeutunut tekemään sellaista työtä, joka haastaa jatkuvasti, ja jota ei voi koskaan osata kokonaan. Arkkitehdin ja johtajan duuneissa on yhteistä monitahoisten ongelmien ja mutkikkaiden yhtälöiden ratkaiseminen sekä eri tahojen toiveiden yhteensovittaminen. Hyvä arkkitehti ei ole vain hyvä suunnittelija, vaan myös diplomaatti ja hyvä johtaja ei vain jakele käskyjä, vaan osaa rakentaa tasapainon alaisten, asiakkaiden ja työnantajan intressien välille. Puolitosissani koen, että työ on käynyt tylsäksi, jos pulssi on tasainen ja nukkuu yönsä mukavasti. En usko, että mikään työ on mahdotonta, jos siihen on oikeaa kiinnostusta – toiset hommat oppii nopeammin ja toiset vain vaativat enemmän aikaa ja panostamista.
Mikä on työskentelytapasi?
Teen töitä intohimoisesti ja olen itselleni hyvin vaativa. Minulle haaste on ennemminkin siinä, että otan työt liian tosissani. Pitää myös ymmärtää, ettei mikään aika maailmassa riitä tekemään kaikkea täydellisesti.
Mitä uutta koet tuovasi johtoryhmätyöskentelyyn?
Ei ole hedelmällistä, jos johtoryhmässä on vain samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Luulen, että olen tuonut sinne humanismia ja kevyttä boheemiutta, sekä haastanut insinöörimäistä excel-ajattelua, tulos- ja laatutavoitteista silti tinkimättä.
Mikä johtamisessa on tärkeintä?
Minusta pitää löytää aikaa porukalle, osata kuunnella fiksumpiaan ja yrittää tukea omiaan vaikeissa ratkaisuissa. Kun vastuuta on tullut lisää, on ollut pakko opetella myös delegoimista ja luopumaan siitä viimeisestä omasta sipaisusta kaikkeen mahdolliseen – onneksi meillä on niin loistavaa porukkaa, että tämä on ollut mahdollista. Positiivisella hengellä ja yhdessä tekemisen meiningillä ollaankin saatu erinomaista tulosta aikaiseksi.
Miten kulttuuri ja musiikki liittyvät uraasi?
Urani on ollut rönsyjä täynnä ja yksi niistä on musiikki. Lapsuuteni hoilasin Kansallisoopperan kuorossa, nuorukaisena kolusin indiepoppia soittavan bändin kanssa Helsingin klubeja ja muusikon ura houkutteli. Perheessäni se ei olisi ollut mitenkään outo uravalinta, sillä äitini on oopperalaulaja ja siskoistani yksi on näyttelijä.
Onko näistä rönsyistä hyötyä työelämässä?
Pidän hyvänä, että ihmiset kokeilevat vähän kaikkea ja etsivät omaa juttuaan. Merisotakoulun RUK:n ja DI-opintojen aloittamisen jälkeen halusin kokeilla vielä uusia suuntia, vaikka hetken vilpittömästi pidinkin sotilas- tai insinööriuria realistisina. Olen tehnyt sivuttaissiirtoja ja töitä kulttuurin parissa, kaikesta on aina jotain hyötyä seuraavaan hommaan. Maaliviivan ei tarvitse häämöttää vielä kaksikymppisenä suorien kiskojen päässä. Arkkitehdin koulutus on hyvä pohja moneen työhön, se on sopivasti yleissivistävä.
Miten pidät omasta jaksamisesta ja vapaa-ajasta huolta?
Minulla on ihana uusperhe ja kaikki lapsemme harrastavat aktiivisesti jalkapalloa, mikä vaatii paljon oheistoimintaa huoltojoukoilta – yhdessä kuntoilu, kentän laidoilla jännittäminen ja loputon pyykkishow auttavat kyllä pitämään ajatukset poissa töistä! Aika paljon omasta ajasta on toki pitänyt luopua, mutta kaiken vähäisen vapaa-ajan käytän yhä kulttuuria, musiikkia ja taidetta ahnaasti imuroiden, jos en ole mökillä Kustavissa kalastelemassa ja nikkaroimassa.
Lue juttu Sampan suunnittelemasta remontista!
Kuva: Elina Manninen
