Helsingissä halutaan helpottaa keskustan vanhojen toimitilojen käyttötarkoituksen muutoksia

Helsingin kaupunki on käynnistänyt pormestari Juhana Vartiaisen aloitteesta selvitystyön keskustan vanhojen kiinteistöjen käytöstä, muutostarpeesta ja käyttötarkoituksen muutoksen helpottamisesta. NCC:llä kannatetaan aloitetta ja tilamuutoksiin liittyvän sääntelyn helpottamista. Muutos mahdollistaisi paremmin kestävän kehityksen ratkaisuja ja saattaisi olla edullinen keino elvyttää rakennusalaa. Lopputuloksena kaupunkiympäristö muuttuisi paremmaksi.

Kaupungin tarkoituksena on lisätä Helsingin keskustan elinvoimaa. Pormestari Juhana Vartiainen haluaa päivittää kiinteistöjen käyttötarkoitusten muutosten periaatteita ja helpottaa muutosta. Uutinen on erittäin positiivinen ja kannatettava. Käyttötarkoituksen muutosten hitaus ja onnistumisen epävarmuus on merkittävästi vaikuttanut konversiohankkeiden harvinaisuuteen. Pitkä, vaikeasti ennustettava ja tulokseltaan epävarma luvitus on tehokkaasti karkottanut potentiaaliset investoijat tyhjien toimistotalojen nurkilta.

Käyttötarkoituksen muuttamisen edistämisen ajuriksi voisi lisätä kestävän kehityksen näkökulman ja rakennusteollisuuden elinvoiman ylläpitämisen. Uusi ilmastolaki määrittelee, että Suomen on oltava ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii kaikkien liiketoimintasektorien järkähtämätöntä osallistumista. Kiinteistöala tuottaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Ilman olemassa olevien rakennuksien tehokasta hyödyntämistä ja merkittävää energiatehokkuuden parantamista ilmastolain tavoitteisiin on lähes mahdotonta päästä.

Tyhjien toimistorakennuksien muuttamisessa esimerkiksi asumiseen tai muuhun uuteen käyttöön on merkittävä säästöpotentiaali rakentamisenaikaisessa hiilijalanjäljessä verrattuna uudisrakentamiseen. Lisäksi paine ottaa käyttöön rakentamatonta maa-aluetta vähenee ja saavutetaan myönteinen vaikutus myös biodiversiteettiin. Tällä hetkellä käyttötarkoituksen muutoksissa on voimassa vaatimukset uudisrakentamisen tasoisesta teknisestä suorituskyvystä, jolloin kehitettävän kiinteistön energiatehokkuus paranee vähintään alimman uudisrakentamisen tason tehokkuuteen. Yhteistuloksena saadaan aikaan rakennus, jonka rakentamisaikainen hiilipiikki on minimaalinen, käyttövaiheen energiatehokkuus vähintään hyvällä tasolla ja koko elinkaarenaikainen hiilijalanjälki pienempi kuin uudisrakentamalla kyetään tänä päivänä saavuttamaan.

Rakentaminen on tällä hetkellä historiallisen vaikeassa suhdanteessa. Käyttötarkoitusten muutosten helpottamisella olisi mahdollista varsin edullisesti elvyttää pääkaupungin kiinteistökehitystä ja rakennusteollisuutta ja saada rakentamisen ammattilaiset tuottavaan työhön tekemään myönteistä muutosta kaupunkiympäristöön ja lyhentämään korjausvelkaa.

Vartiaisen esityksellä käyttötarkoituksen muutoksien jouduttamisessa ja helpottamisessa on merkittävä vaikutus niin keskustan elinvoiman kasvattamiseen, palveluyrittäjien menestymiseen, kaupungin elämyksellisyyteen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen kuin työllisyyden varmistamiseen. Onkin erittäin vaikea tunnistaa muuta kuin positiivisia vaikutuksia esityksen toteutumisessa mahdollisimman mahdollistavana. Elvyttävä vaikutus ilman tarvetta lisävelanotolle! Kiirehditään periaatteiden julkaisua ja toivotaan viranomaisilta rohkeutta suhtautua joustavasti jo selvitystyön aikana muutosprojekteihin.

Lue Helsingin kaupungin tiedote.

Haluatko lukea lisää tästä aiheesta?

Lisää asiaa Helsingin Sanomissa: Pormestari Vartiainen haluaa helpottaa toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön ja Helsingin ydinkeskustassa seisoo kokonaisia taloja tyhjillään

Lue myös NCC:n nettisivulta asiaa konversiorakentamisesta eli käyttötarkoituksen muutoksista.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.