Kestävä kehitys

Vähennetään hiiltä yhteen hiileen puhaltamalla

Rakentamisen ilmastovaikutuksiin ollaan puuttumassa uudistamalla lainsäädäntöä, tavoitteena siirtyä kohti vähähiilistä rakentamista. Miten tämä onnistuu käytännössä? Opaali-talo ja Joutsenmerkitty Kaskelantie ovat esimerkkejä siitä, että yhteistyöllä on mahdollista pienentää hiilijalanjälkeä.

Kaikki kanavat uutisoivat päivittäin ilmastoon liittyviä asioita, joiden seuraaminen voi saada aikaiseksi kenessä tahansa ahdistusta; Amazonas palaa, aiemmin kesällä paloivat Siperia ja Alaska, elokuu vaihtuu syyskuuksi helteisessä säässä ja lihansyönti pitäisi vaihtaa kotimaisiin kasviksiin. Lapsiakin syntyy Suomessa vähemmän kuin kertaakaan sitten 1800-luvun lopun nälkävuosien ja senkin joku on nostanut esiin ilmastotekona.

Kaikesta tästä huolimatta meidän pitää kuitenkin asua jossain ja käydä töissä, koulussa tai muuten vain asioilla, ja kaikkeen tähän tarvitsemme rakennettua ympäristöä, sen ylläpitoa ja uudisrakentamista.

Rakentamisen raskaat jalanjäljet on moneen kertaan todettu. Nyt pitäisikin yhdessä ryhtyä vaikuttavuudeltaan merkittäviin toimenpiteisiin, jotka keventäisivät koko rakentamisen toimialan jalanjälkeä. Paljon on käyty myös keskustelua siitä, kenen vastuulla vähähiiliseen rakentamiseen siirtyminen on. Rakennusyhtiö rakentaa sitä mitä asiakas tilaa, asiakas tilaa sitä mitä maankäytön suunnittelu sallii, maankäytön suunnittelu sallii sen minkä viranomainen on tulkinnut tarpeen, kysynnän ja säädösten tulkinnan perusteella oikeaksi ja niin edelleen. Vastuuta voidaan siirtää vaikka loputtomasti, mutta meistä jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa asioihin.

NCC on yrityksenä muuttanut toimintatapojaan sellaisiksi, että haitalliset vaikutukset vähenevät. Koska lopullista tutkittua tietoa siitä, mikä on tähän oikea tapa ei vielä ole, on lähestymistapamme ollut selkeä tavoitteiden asetanta ja niitä kohti pyrkiminen uutta oppimalla.

Opaali-talo ja Joutsenmerkitty Kaskelantie – tehokkuudella tuloksia

NCC:n tavoitteena on vähentää toimintamme hiilidioksidipäästöjä 50 % vuoteen 2020 mennessä, lähtötason ollessa vuosi 2015. Tällä hetkellä päästöt ovat vähentyneet yli 30 %.

Päästövähennyksissä on onnistuttu mm. kiinnittämällä huomiota omiin toimintamalleihimme esimerkiksi Vastuullinen työmaa-konseptin avulla. Parhaiden tulosten saavuttamien edellyttää kuitenkin yhteistyötä asiakkaiden, suunnittelijoiden ja muiden osapuolten kanssa. Esimerkiksi Vantaalle toteuttamamme Opaali-talon hiilijalanjälki on 20 % vertailukohtana käytettyä perinteistä kerrostalokohdetta pienempi. Hankkeen kuluessa opittiin, että näennäisesti ekologisin vaihtoehto ei välttämättä ole vaikuttavuudeltaan paras, vaan parhaan lopputuloksen saavuttaminen edellyttää perinteisten toimintatapojen muutosta esimerkiksi resurssitehokkuuden osalta. Opaali-talon alhaisemmaksi muodostunut hiilijalanjälki vastaa 1300 henkilöauton edestakaista matkaa Hangosta Utsjoelle.

Kaskelantie 1:n yhteydessä tehtiin selvitys Joutsenmerkkiä tavoittelevan vuokrakerrostalon elinkaaren hiilijalanjäljen tasosta ja verrattiin sitä kolmen muun kohteen hiilijalanjälkiin päätyen samankaltaisiin johtopäätöksiin: oleellista on pyrkiä minimoimaan materiaalin määrää suunnittelussa sekä rakentamisessa materiaalitehokkuus huomioiden.

Selvityksen yhteydessä tehtiin myös katsaus kustannustehokkaimpiin keinoihin hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Käytännössä hiilijalanjälkeä voidaan pienentää minimoimalla rakennuksen energiankulutus, pyrkimällä suunnittelussa ja rakentamisessa resurssitehokkaaseen materiaalien käyttöön ja suosimalla matalapäästöisiä materiaaleja, sekä lisäksi tuottamalla omaa uusiutuvaa energiaa tai ostamalla uusiutuvaa energiaa verkosta. Lisäksi verrattiin energialähteistä kaukolämmön ja maalämmön elinkaarikustannuksia sekä päästövaikutuksia. Maalämpöä käytettäessä lämmitysenergian päästöt puolittuisivat, kun kaukolämpö tuotetaan nykyteknologialla.

Joutsenmerkityn kohteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki oli verratuista kohteista alhaisin. Joutsenmerkinnän tavoittelu ohjasi suunnittelua ja rakentamista vähähiilisyyteen energiatehokkuusvaatimusten kautta.

Jätteiden käyttö ja kierrätyskin pienentävät jalanjälkeä

Materiaalitehokkuuteen liittyen myös jätteiden käsittely vaikuttaa hankkeen hiilijalanjälkeen. NCC:n tavoitteena on kierrättää tai käyttää uudelleen 70 % jätteistä vuoteen 2020 mennessä.

NCC Buildingin Tampereen yksikössä on Vastuullinen työmaa-konseptin vaikutuksia jätemäärien kehitykseen tarkasteltu hieman lähemmin. Kun sekajätteen määrä vielä jokunen vuosi oli keskimäärin 90 prosenttia työmaalla syntyneestä jätteestä, on se uuden toimintamallin myötä laskenut joissain hankkeissa jo alle 30 %. Kaskelantie 1:ssä kiinnitettiin erityistä huomiota jätteiden lajitteluun Joutsenmerkin tavoittelun myötä ja yhteistyössä palveluyritys L&T:n kanssa hankkeessa saavutettiin 70 % jätteiden kierrätysaste.

Yhteinen tahtotila ja elinkaariajattelua

Olemme oppineet matkan varrella, että muutoksen aikaansaamiseksi pitää olla yhteinen tahtotila, jota kohti pyrkiä. Edellä mainituissa referenssikohteissa, Opaali-talossa sekä Kaskelantie 1:ssä, yhteisenä tavoitteena sekä asiakkaalla, suunnittelijalla että rakentajalla ja muilla hankkeisiin osallistuneilla osapuolilla oli jalanjäljen pienentäminen. Tässä onnistuttiin, koska tavoite oli selkeä ja sen saavuttamiseksi tehtiin yhteistyötä.

Vähähiiliseen rakentamiseen tähdättäessä olennaista on elinkaariajattelu, sillä rakennushankkeen valmistuttua siirrytään rakennuksen käytön aikaisiin vaikutuksiin. Nämäkin tulee huomioida jo hanketta suunniteltaessa ja valintoja tehtäessä.

Lue aiheesta lisää myös Optiplanin blogissa: Suomesta hiilineutraali 2045? Nyt tarvitaan laajempaa keskustelua!

Jukka Viitanen
Kehitysjohtaja, Kestävä kehitys, NCC